Elämä on teatteria – egon osat eheytymisemme välineenä nr. 5

Moniminuus ja F.W.H. Myers

Minuuden moninaisuus ja ykseys

Ajattelin ryhtyä lähiaikoina suureelliseen prosessiin, eli aion verrata Carl Jungin fantasiamatkaa hänen oman mielensä syviin vesiin minun henkilökohtaiseen jännittävään sisäavaruuteni seikkailuun, mielentilojeni treeniin. Sitä ennen ajattelin kuitenkin tutustuttaa itseni ja samalla lukijan Myersin kiehtoviin ajatuksiin 1800-luvun loppupuolelta. Sinänsä, ainakin minulle henkilökohtaisesti, on antoisaa tutustua hänen ideoihinsa, koska tiedän Fredric Myersiin ajatusmaailman olleen eräs Jungin inspiraation lähde. Hän suhtautui paljon myönteisemmin Myersin ajatuksiin kuin Freud. Lähteenäni käytän edelleen tiiliskivikirjaa ”Irreducible Mind – Toward Psychology for the 21st Century”.

Myersiltä saan tukea sille ajatukselleni, että integratiivinen tiede ei ole pelkkää edistysuskoa ja ryntäystä tulevaisuuteen, vaan menneisyyden ajattelijoilla ja kulttuureilla on meille paljon opetettavaa. Minusta tuntuu, että liian usein tieteellisteknisessä huumassamme ylimielisesti unohdamme menneisyytemme. Tämä voi olla eräs selitys monen ihmisen henkiselle juurettomuudelle. Kun havaitsemme omassa mielenavaruudessamme, menneisyyden tarinoissa ,myyteissä sekä elämänfilosofioitten ja uskontojen abstrakteissa muodoissa jotakin sellaista, joka kiehtoo ja koskettaa henkilökohtaisesti omaa elämämme tarinaa, voimme laajentaa niiden avulla omaa ymmärrystämme ja tietoisuuttamme.

Myers oli sitä mieltä, että tämä ”normaali päiväitseytemme”, jonka monet meistä ”normaaleista” ihmisistä vain tuntee, on vain pieni osa suurempaa minuuttamme. Hänen mielestään läheskään kaikilla ihmisillä ei oma Itseys pääse suuressa määrin toteutumaan koko elämän aikana, ja liian monella sen kukinta jää kokonaan toteutumatta. Suuri osa oman psyykeemme, joskus ristiriitaistakin, toimintaa koko elämän ajaksi siis arvoitukseksi. Myers korostaa, että muuntuneissa tietoisuuden tiloissa, kuten esimerkiksi hypnoosissa tai automaattisessa kirjoittamisessa, voidaan paljastaa suuri määrä tietoisen itseyden ylittävää minuutta tai minuudenosia. Näillä minuuden eri keskuksilla voi olla jopa omia muistiketjuja ja omaa tietoisuutta.

Fredric Myers lainasi filosofi Thomas Reidilta ajatuksen, että mielemme on monadi, yksi ja jakamaton Itseys. Reid oli valistusajan filosofi, joka korosti arkijärkeä tieteellisen ajattelun pohjana. Hän oli sitä mieltä, että itseys on samaan tapaan jakamaton, kuin olemme fyysisesti jakamattomia. Siis samaan tapaan, vaikka minulta amputoitaisiin jalka, olen edelleen oma kokonainen Itseyteni. Periaatteellisesti, tämä voi kuulostaa äkkipikaa ristiriitaiselta. Miten ihminen voi olla samanaikaisesti yksi ja jakamaton ja samalla meissä on monta eri minuuskeskusta? Minä en ole kuitenkaan ajatukseni, minä en ole toimintani, minä en ole tunteeni, näin väittää Reid  ja näin väittää Myers. Sen sijaan olen hän joka ajattelee, hän joka toimii, hän joka kärsii. Ajatukseni, toimintani ja tunteeni sekä niiden keskus vaihtelevat koko ajan, mutta minä Itse olen pysyvä ja jakamaton. Tämä heidän ajattelunsa pitää yhtä myös oman henkilökohtaisen eheyttävän mielenteatteri kokemusten suhteen. En ole kukaan mielenteatterini näyttelijöistä, ja heidän ajatuksistaan, vaan olen minä Itse. Olen hän, joka ohjaa sisäistä teatteriani. Tämä mielenteatterini ohjaaja, Itseyteni on jakamaton. Myers kutsui nimenomaan tätä Itseyttä itseydeksi isolla kirjaimella (Self).

Tietoinen minuuteni, mielennäyttämölläni oleva egoni osa/osat, eivät ole muuta kuin pieni osa koko persoonaani. Tämä itseys on vain itseytemme pienellä kirjaimella. Itseyttäni isollakirjaimella ei siis voi jakaa osiin, mielentiloihin, sillä ykseyteni syntyy ikään kuin Myersin sanoin ”alhaalta ylöspäin”. Eli mielentilani, tietoisuuteni muodostamat keskukset, ovat eri asia kuin Itseyteni, koska ne ovat sen sijaan osiani itseyttäni, siis pienellä kirjaimella. Joko sinulta meni aivot solmuun? Hämmennystäsi ehkä vähentävänä hteenvetona, Myersin käsitteitä käyttäen: Itseyteni, isolla iillä, on eri ikäisten egon osieni ohjaaja ja samalla heidän ”emergentti”, ympäristöni kanssa suhteessa oleva, tuotteensa. Itseyteni pienellä alkukirjaimella on hän/he, jotka ovat näytelmässäni näyttämöllä. Myersillä ei tainnut ollut 1800-luvulla tietoa vielä systeemiajattelusta, mutta äkkipikaa tuntuu siltä, että hänen ajatteluaan voisi sillä mielekkäästi täydentää. Tätä kautta liitänkin ”egologian” (= mielen ekologiaa. Oma keksimä käsite, kai? Joskus huomaan, etten oikeastaan ole itse keksinyt mitään, vaan joku muu on jo keksinyt kuitenkin asian aikaisemmin) ja ekologian toisiinsa. Oma henkinen hyvinvointimme sekä ympäristömme hyvinvointi ovat vastavuoroisessa suhteessa keskenään.

Myersin käsitys ihmisen tietoisuudesta on siis hieman erilainen  se joissakin muissa psykologisissa perinteissä käsitetään. Freud, jonka ajatukset olivat pitkään luonnontieteessä pitkään dogmina, jakoi mielen tiedostamattomaan, esitietoiseen ja tietoiseen. Tietoisessa mielessä on tietoiset ajatuksemme, esimerkiksi mielikuvituksemme, sisäinen puheemme ja muistimme. Esitietoinen mielemme on puolestaan se osa ajatteluamme, joka pienen ponnistelun jälkeen tulee tietoisuuteemme. Tiedostamaton osa mieltämme on puolestaan se osa tietoisuuttamme, jota on hyvin hankala itse tietoisesti ponnistellen saavuttaa. Psykoanalyysi luotiin juuri siksi, että näitä mielen syvempiä motiiveja kyettäisiin saamaan tietoisuuteen. Uskon, että näitä syviä osia voi tavoittaa myös luovuuden kautta. Psykoanalyysissä välineenä on vapaa assosiaatio ja minun metodini,  joka oli pikemminkin transsendentaalista mielikuvitusta, oman luontoni toteuttamista luovuuteni kautta. Ajattelen jungilaisen aktiivisen mielikuvituksen ja ”skolimowskilaisen” transsendentaalisen mielikuvituksen olevan vapaan assosiaation lähisukulaisia. Tyypillistä näille kaikille on spontaanius ja tietoisesta ohjauksesta irti päästäminen.

Myersille tietoinen (supraliminal) tarkoitti samaa, kuin se mitä ihminen kykenee muistamaan. Näin olleen jonkun tilan muistiketju voi muistaa jotakin, jota toinen tila ei muista. Myers kutsui primaaritietoisuudeksi sitä tietoista tietoisuudenosaa, jonka ihminen voi tässä ja nyt muistaa . Sekundaaritietoisuudeksi hän kutsui sitä, jonka jokin toinen tila puolestaan muistaa, mutta joka ei ole välittömässä tietoisuudessa. Eli tulkintani mukaan siis alitajunnan, subliminaalinen, tietoisuus oli hänellä sekundaaritietoisuutta.

Oman mielenteatterini näkökulman kannalta tämä on erittäin järkeen käypää. Voin siis omassa eheytymisprosessissani tehdä entistä tehokkaammin sekundaarista muistia primaariksi. Tätä voisi vaikkapa kutsua hienosti ”retrospektiiviseksi psykoanalyysiksi”, eli menneisyyteen kurottautuvaksi psykoanalyysiksi. Toisaalta en rajoittunut pelkästään tähän, vaan prosessini oli myös ”teleologista psykoanalyysiä” eli kurotautumalla kohti tulevaa, pyrin muovaamaan ja kehittämään egoni eri osia, mielentilojani, haluamaani suuntaan. Ajattelen siis niin, että meillähän kaikilla on mielentilasidonnaista muistia. Jokin haju, maku, sävel tai lause voi aktivoida jonkin muistiketjun, jolloin joku mielentiloistamme aktivoituu, ja menneisyyden tarina pomppaa tietoisuuteemme.Tämän tilan roolia voi Itseytemme halutessaan jalostaa ja kehittää. Näin käy myös traumaattisten tilojen suhteen. Joku pieni ärsyke ympäristössämme voi aktivoida traumaattista, tilasidonnaista muistiamme, ja saamme ahdistuskohtauksen; mielennäyttämölle hyppää joku ei toivottu haamuhahmo kummittelemaan. Myers käytti siis termejä subliminaalinen (alitajuinen, tiedostamaton, sekundaarimuistimme) ja supraliminaalinen (tietoinen, primaarimuistimme).

Myersille, kuten meille mielenteatteriajatuksen jalostajille, Henryk Skolimowskille ja minulle, mieli on kompleksinen, vaihteleva, jatkuvassa muutostilassa oleva alitajuisen ja tietoisen mielen osan vuorovaikutuksen tuottama virtaava improvisaatioprosessi. Itseyteni on näytelmän ohjaaja, joka voi vaivihkaa puuttuu näytelmän kulkuun, mikäli siihen on tarvetta. Tällaista tarvetta ilmenee esimerkiksi silloin, kun jokin ikävä roolihahmoni kaappaa näytelmän. Tämä on juuri se kokemus, jonka omassa mielenteatterissani tavoitin itseydestäni. Oma persoonani, itseyteni pienellä kirjaimella, on se roolihahmojeni repertuaari, joka tässä jatkuvassa ohjajan, Itseyteni harjoittamassa mielentilojen filtteröinnissä ja ohjaamisessa, on mielenteatterini näyttämöllä. Itseyteni pienellä alkukirjaimella muuttuu siis koko elämäni läpi, mutta Itsyteni pysyy aina samana ja jakamattomana. Mielenteatteri-ajatukseen nämä Myersin ajatukset kuin nenä päähän.

Mielestäni moni ihminen, joka ei ole tiedostanut omia osiaan, latenttia alitajuista potentiaaliaan, kykenee kaikesta huolimatta hetkittäin huomaamaan itsessään näitä alitajuisia muistiketjuja, jotka jäävät todentumatta tietoiseksi muistiksi. Näin käy esimerkiksi silloin, kun ”melkein muistamme unemme”. Meinaamme saada sen sisällön tietoisuutemme koukkuotteeseen, mutta sitten se luiskahtaakin takaisin alitajuntaamme kuin liukas kala veteen. Tai huomaamme jälkeenpäin, lopettaessa vaikkapa intensiivistä puhueluamme,  alitajuntamme ohjaamana piirtäneemme automaattisesti paperille jonkin kummallisen kuvan, tai viestin, jonka merkitystä emme välttämättä heti tajua. Miksi ihmeessä teimme tuollaisen töherryksen?

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Elämä on teatteria – egon osat eheytymisemme välineenä nr. 5

  1. Marja helenius sanoo:

    Hei Kati!
    Mielenkiintoista tekstiä, mutta pieni fontti hiukan häiritsee. Tässä iässä (…) kun silmät ovat hiukan siristelyherkät jos niitä rasittaa. Onkohan jotakuta muutakin asia häirinnyt?
    Marja

  2. katisar2 sanoo:

    En osaa vaihtaa sitä isommaksi:). Yritin, vaan en tiedä miten siinä onnistuisin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s