Elämä on teatteria – egon osat eheytymisemme välineenä nr. 9

Eheyttävästä kirjoittamisesta ja itsehypnoosista

Sekä lukeminen että kirjoittaminen sisältävät henkilökohtaisen muodonmuutoksen mahdollisuuden. Kirjallisuusterapia on nuori tulokas terapeuttisella kentällä, vaikkakin jo Antiikin Kreikassa ja Roomassa on oivallettu sanojen terapeuttinen vaikutus. 1700- ja 1800-luvuilla käytettiin joissakin mielisairaaloissa kirjallisuutta hyväksi potilaiden virkistäytymisessä, mutta vasta 1900-luvulla biblioterapia lähti pikkuhiljaa vahvistumaan omaksi suuntauksekseen. Jota kiinnostaa enemmän suuntauksen historia ja kirjallisuusterapia ylipäätään, Juhani Ihanus, suomalaisen kirjallisuusterapian ”isähahmo”, on toimittanut aiheesta erinomaisen kirjan ”Sanat että hoitaisimme, terapeuttinen kirjoittaminen”. Ihanus on kirjoittanut useita merkittäviä kirjoja alalta.

Eheyttävä kirjoittaminen tai terapeuttinen kirjoittaminen on eräs biblioterapian alalaji. Kun onnistumme symbolisoimaan tunteemme kirjoittaen sanoiksi, on sillä kummallinen eheyttävä voima. Vielä kiistellään, mikä mahtaa olla mekanismi, joka vaikuttaa tämän terapeuttisen tapahtuman takana. Henkilökohtaisesti uskon, että keskeinen vaikuttava tekijä on itsehypnoottinen tila, joka kirjoittaessa voidaan saavuttaa. Muuntuneessa tajunnantilassamme, hypnoosissa, voimme saavuttaa syvempää tilasidonnaista muistiamme. Erikssonilaisessa hypnoterapiassa (Ernest L.Rossi/Hypnotherapy) puhutaan ”luovasta hetkestä” (creative moment). Hypnoottisessa tilassa egojen kognitiivista toimintaa rajoittavat estot poistuvat, ja tavanomaiset ajattelumallit on mahdollista rikkoa. Emme pelkästään tavoita tilasidonnaista muistiamme, vaan onnistumme luomaan uusia mielleyhtymiä, joskus jopa räjähdyksenomaisesti (=supervirtaustilat, mystiset kokemukset, satori, tapulikokemukset). Jokainen mielikuvituksellinen, epätavallinen, epärealistinen ajatus tai mielikuva on uuden assosiaation mahdollisuus. Uskon, että itsehypnoottisessa kirjoittavassa tilassa on siis mahdollista tavoittaa samoja ilmiöitä kuin varsinaisessa hypnoosissa. Molemmissa tiloissa olemme syrjäyttäneet tietoisen mielen toiminnan eli olemme nk. distraktoituneessa tilassa. Hypnoterapiassa peilinämme on terapeutti ja itsehypnoosissa omat egomme tilat. Perimmältään eheytymisessämme on kysymyksessä luova oppimistapahtuma, jossa rikomme tavanomaisen ajattelumme rajat.

Kun löydämme kosketuksen tilasidonnaiseen muistiimme, on mahdollista kirjoittaen antaa niille uusia sanallisia symbolisia muotoja. Näiden tunnepitoisten dissosioituneitten tilojen lisäksi voimme käyttää hyväksi omaa mielikuvitustamme, ja voimme myös luoda itsellemme mahdollisista tiloistamme uusia ”egotiloja”, mielentiloja, erilaisin aktiivisin rooliotoin. Introjektioiksi kutsun mielenteatterissani niitä passiivisesti omaksumiamme mielentilojamme, joita olemme liittäneet osaksi minuuttamme tietämättämme elämämme varrella. Esimerkiksi jollakin henkilöllä saattaa olla sisällään introjektiona ”äiti”, joka naputtaa jatkuvasti, ettei hänestä ole mihinkään. Kun itsehypnoottisessa tilassa normaalin päivätietoisuutemme estot poistuvat, voimme päästä käsiksi tilasidonnaiseen muistiimme ja mahdollisiin tiloihimme. Pääsemme siis hypnoositilassa tai luovassa kirjoittavassa tilassa toimivampaan refleksoivaan kontaktiin ja vuorovaikutussuhteeseen oman alitajuntamme kanssa (voisin tietysti puhua myös tiedostamattomasta mielen osasta ja esitietoisesta tietoisuudesta tai piilotajunnasta, mutta käytän toistaiseksi vielä näitä Myersin käsitteitä). Itsehypnoottisessa tilassa kykenemme järjestämään uudestaan egojemme takana vaikuttavia ajattelumalleja, jonka jälkeen tietoinen mielemme saavuttaa uudenlaisen ymmärryksen tilan.

Terapeuttisen kirjoittamisen keskeinen nykyvaikuttaja James E. Pennebaker väittää, että syvien tunteiden ilmaisulla kirjoittaen on selviä terveyttä edistäviä vaikutuksia mm. kirjoittaminen parantaa immuunivastettamme. Tarkkaan ei vielä tiedetä, mikä on se olennainen elementti, joka tuottaa kirjoittamisessa sen psykofyysisen eheyttävän vaikutuksen. Eräs mekanismi, mikä kirjoittamisen takana vaikuttaa, on Pennebakerin mukaansa se, että kun ihminen kirjoittaa, joutuu hän väkisin pysähtymään ja reflektoimaan omaa elämäänsä. Kirjoittaen ihminen voi myös muokata omaa kaoottista mielensisältöään järkevämmäksi tarinalliseksi muodoksi.

Ajattelen eheyttävän kirjoittamisen vähentävän tunnemolekyylien kehoomme kohdistamaa biologista stressiä. Hypnoosissa ja kirjoittavassa itsehypnoosissa voimme työskennellä juuri tällä kehomielirajan vyöhykkeellä, luovan hetken välitilassa, jossa mielentilamme ja fysiologiamme eivät enää ole erillisiä osia toisistaan. Amerikkalainen professori Candace Pert (Molecules of Emotion) on tutkinut paljon näitä ”tunnemolekyylejä”, jotka yhdistävät kehomme ja mielemme toisiinsa. Hänen mukaansa eheä tunne (healing feeling) ihmiselle syntyy silloin, kun hänen ”tunnemolekyylinsä” kulkevat vapaasti. Tilasidonnainen muistimme ja niihin liittyvät tunteemme ovat tiukasti kytköksissä toisiinsa mielentiloissamme tai minätiloissamme. Kun tukahdutamme tunteemme, eivät tunne molekyylit kulje vapaasti, ja voimme huonosti. Hypnoterapia ja eheyttävä kirjoittaminen vapauttavat tilasidonnaista muistiamme ja tunnemolekyylimme alkavat kulkemaan vapaammin. Luovan hetken aikana neurofysiologisella tasolla tunnemolekyylimme löytävät uusia vapaampia reittejä. Samalla erilliset mielentilamme alkavat muodostamaan paremmin kommunikoivaa ryhmää. Kehomme on siis oikeastaan yhtä kuin alitajuntamme. Tukahdutettu tunne voi varastoitua kehoomme, ja juuri tämä on psykosomatiikan ytimessä. Siksi hypnoosi ja eheyttävä kirjoittamien vaikutus ulottuu neurofysiologiselle tasolle saakka, tunnemolekyyleihimme ja niiden reseptoreihin.

Mielenkiintoista sinänsä, että näyttäisi siltä, että juuri ikävistä ja kielteisistä tunteista kannattaa kirjoittaa, mutta myönteisten tunteitten hehkutus kirjoittamalla ei näyttäisi vahvistavan kyseistä tunnetta. Näyttää siis siltä, että meidän kannattaa assosioitua, heittäytyä mukavaan muiston tunnelmaan kokonaisvaltaisesti mielikuvin ja ajatuksin, mutta ikävä tapahtumaa meidän kannattaa yrittää purkaa ja muovata uusiksi muodoiksi kirjoittamalla. Kirjoittamisen vahvuus on Pennebakerin mukaan myös siinä, että se rikkoo psykologian ja lääketieteen perinteisiä rajoja. Ajattelen, että juuri reflektiivisesti ja refleksiivisesti kirjoittaen voimme juuri rikkoa perinteisiä tieteitten raja-aitoja. On äärimmäisen vapauttavaa ja eheyttävää, kun saa kirjoittaa omana itsenään. Tunneperäisen tiedon integraatio vaatii henkilökohtaista suhdetta kyseiseen asiaan, eikä reflektiossa tarvitse olla tieteellinen. Mielestäni tuntuu siis tosi hyvältä kirjoittaa:

Minusta tuntuu….

Uskon, että…,

Mietin välillä, olisiko niin että…

Luulen, että…

Olen käynyt kymmeniä NLP-, ratkaisukeskeisiä ja hypnoterapiakoulutuksia läpi, ja olen moneen otteeseen hämmästellyt, kuinka vaikeaa monelle lääkärille on puhua omista tunteistaan. Mielestäni tämä ei ole niinkään lääkärin henkilökohtainen ongelma. Sen sijaan väitän, että se on ensisijaisesti tieteellisen kulttuurimme ongelma. Se yrittää objektivisoimisinnokkuudessaan kasvattaa meistä tunteettomia robotteja. Vastalääkkeenä tälle asenteelle käytän omassa eheytymisessäni refleksoivaa ja reflektoivaa kirjoittamista, jossa yhdistän uutta ymmärrystä omaan kokemusmaailmaani ja teen vanhoja ajatusmalleja tehottomiksi. Tässä kirjoittamisessani minun ei tarvitse karttaa mitään tietämisen osa-aluetta, vaan voin kirjoittaa vapaasti erilaisista tunnepitoisista aiheista, kuten hengellisistä, myyttisistä, tarinallisista aiheista aina tieteellisiin ja tiedekriittisiin. Kudon prosessissani yhteen sitä, minkä menneisyyteni ja kulttuurimme on minussa pirstonut. Me kudomme kehdosta hautahan, me puramme kudomme jälleen

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s