Elämä on teatteria – egon osat eheytymisemme välineenä nr. 11

Ennen kuin aloitan peilaamaan omaa prosessiani Jungin vastaavaan, tarjoan lukijalle erään mahdollisuuden miettiä ja kartoittaa omia egon osia, mielentiloja. Lukemattomat kirjailijat ja filosofit ovat käyttäneet alteregojen välistä dialogia uuden oivaltamisen välineenä. Harva tulee ajatelleeksi, että tämänkaltaisia altertiloja voi käyttää oman itsetuntemuksen välineenä.

Kuinka kirkastan itselleni mielentilojani?

Jos vähääkään olet lukenut blogejani tai kirjaani, olet ehkä jo alustavasti alkanut tiedostamaan, ettet sinä olekaan pelkästään yksi ego, minuus, vaan olet muodostunut useammista egon osista tai mielentiloista. Osa sinusta on ehkä uraihminen ja toinen puolestaan nauttii rauhallisesta mökkielämästä. Osa sinusta haluaa ehkä miellyttää toisia ihmisiä ja osa haluaisi huolehtia paremmin omista tarpeistaan. Osa sinusta ehkä haluaisi alkaa elää boheemia taiteilijaelämää ja toinen osa haluaisi pysyä kiinni hyvässä virassa. Osa sinusta kadehtii naapurin rouvan ihanaa sisustusta, ja toinen osa tietää tämän olevan naurettavaa. Osa sinusta lukee kirjaa, ja toinen osa miettii ihan muita asioita.

Kun havaitset tällaisen ristiriitatilanteen, tartu tilaisuuteen ja anna nimet erimielisille osillesi ja kuvaa vaikka muutamalla adjektiivilla, millaisia mielentiloja kyseiset osat ovat. Jokaisella osallasi voi olla oma tunne-elämänsä ja maailmankuvansa. Rakenna heille oma identiteetti. Mieti esimerkiksi, koska he ovat syntyneet, millainen on heidän maailmankuvansa ja minkälaisia heikkouksia ja vahvuuksia heillä on. Ole rehellinen itsellesi. Tutustu myös ikäviin, ehkä itsekkäisiin, kateellisiin, ahneisiin osiisi. He ovat erittäin tärkeitä osiasi. Jokaisella meillä on niitä!

Kun olet löytänyt muutaman osapersoonan, mielentilan, itsellesi, voit aloittaa keskustelut. Muista, että niiden dialogi on luovaa leikkiä eikä pelkästään älyllistä toimintaa. Saduilla, tarinoilla, symboleilla ja metaforilla leikkiminen tuo tervettä etäisyyttä vaikeisiin asioihin. Voit aloittaa prosessin esimerkiksi tunnistamalla, mikä kyseisen osan tehtävä mielesi kokonaisuudessa on, mihin se pyrkii, mistä se mahdollisesti haluaa sinua varjella, mitä se toivoo, mitä se pelkää. Voit ehkä saada mieleesi, minkä näköinen tuo persoonasi osa on, onko se lapsiosa vai aikuisosa, millaisella äänellä se sisälläsi puhuu. Voit valita osapersoonillesi jonkin ajankohtaisen keskusteluteeman, ja tämän jälkeen annat mielikuvituksesi päästä vauhtiin. Toki voit jälkeenpäin analysoida rationaalisesti tekstiäsi, ja halutessasi voit jäsennellä sitä paremmin luettavaksi kokonaisuudeksi. Tässä jäsentelyssä saattaa syntyä taas uusia luovia ajatuksia. Kirjoittaessa älä mieti oikeinkirjoitusta, äläkä mieti, onko tässä nyt mitään järkeä. Sen sijaan anna palaa! Kirjoita ensisijaisesti itsellesi. Halutessasi voit repiä tekstit jälkeenpäin tai sitten oman harkintasi mukaan voit jäsentää aineistosi, mitä kautta voit tarjota omaelämänkerrallisen ”hulluutesi” tarinalliset tuotokset jälkipolville. Tärkeintä on, että alat itse aktiivisesti antaa muotoja sisäisille ristiriidoillesi, jolloin alat tulla entistä tietoisemmaksi sisäisestä tarinavarastostasi.

Onnistuneessa prosessissa ihminen saavuttaa luovan ”transsitilan”, jossa työtä tehdään tietoisen ja tiedostamattoman mielen rajamaastossa. Jos innostut kirjoittamaan säännöllisesti, voit alkaa kehittää tietoisesti näitä roolejasi käyttämällä hyväksi erilaisia rooleja. Sinussa ei ole pelkästään minuuksia vaan myös mahdollisia minuuksia! Voit hakea esikuvia mielenosillesi oikeasta elämästäsi, nettikeskusteluista, filosofiasta ja kirjallisuuden, joiden avulla kehität osapersooniesi särmää. Varasta ympäröivien ihmisten ajatuksia tietoisesti omien persooniesi ajatteluksi. Niinhän me kaikki oikeastikin elämässä teemme, mutta voit tehdä sitä myös tieten tahtoen. Erilaisten näkökulmien keskusteluissa alkaa minuutesi kummasti kirkastua. Kun oikein pääset keskusteluissa vauhtiin, saatat menettää hetkeksi kosketuksen ulkoiseen todellisuuteen, ja saattaapa käydä niin yllättävästi, että kohta huomaat prosessissa syntyvän koko ajan lisää mielentiloja.

Muista kuitenkin, että emme ole itseriittoisia! Kun ihminen lähtee selvittelemään vakavampia sisäisiä ristiriitojaan, on ehdottoman tärkeää, että sinulla on mahdollisuus turvata tarvittaessa ulkopuoliseen ammattiapuun. Joskus prosessissa voi nousta pintaan yllättävän rajuja tunteita, ja sinulla täytyy olla vahvoja sisäisiä aikuisia, jotta prosessi pysyy kasassa. Jos niitä ei ole, terapeutti on tarpeen.

Jan Sky on kehittänyt erinomaisen oman menetelmänsä tilojen kartoittamiseksi.  Hän käyttää tässä karoittamisessa hyväkseen ihmisen tavoiteorientaatiota. Mitkä ovat osiasi, jotka tukevat tavoitettasi?  Entä ketkä sabotoivat työtäsi? Hänen englanninkielistä kirjaa aiheesta voi tilata sähköpostiosoitteestani.

Jos haluat jakaa tarinasi kanssani, otan sen ilolla vastaan. Ehkä alamme yhdessä rakentaa näistä tarinoista uutta yhteisöllistä tarinaa, kuka tietää?!? katarina.sarvela@welho.com

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s