Onko ihmiset yhtä kauheita, kuin heidän nettikommenttinsa?

Ovatko ihmiset yhtä kauheita, kun heidän kommenttinsa, kysyy eräs kirjoittaja blogissaan. Hänen mukaansa netissä kommentoi pirullisia ja ilkeitä ihmisiä. Mikä kummallisinta, näitä ihmisiä ei voi reaalielämässä erottaa tavallisista ihmisistä. Onko näiden ihmisten toiminta pelkkää satunnaista älyvapaata nettisabotointia, vai ovatko ihmiset oikeasti identiteetiltään tällaisia typeryksiä? Kirjoittaako satunnaisen nimimerkin takana aito ihmisen ääni? Onko idioottimaiset kommentit osa ihmisen ”oikeaa ääntä”, vai mistä ihmeestä nämä kirjoitukset oikein tulevat?

Mielentilojen Treenaajaalla on tietysti tämä oma teoriansa näistä vastuuttomasti näppäimillä kummallisia sammakoita kirjoittavista ihmisistä. He ovat kansalaisia, jotka muodostuvat monista egon osista, eivätkä kykene ohjaamaan omaa sisäistä teatteriaan. Toki kaikki me muodostumme tällaisista osista, mutta eheä ihminen kykenee hallitsemaan sisäistä teatteriaan. Hän ottaa vastuun mielenteatterinsa näyttelijöistä. Nettihäirikön mielenosat eivät kommunikoi kunnolla keskenään, ja tällöin yksi mielentila voi tehdä jotakin, jonka toinen tila mieluiten unohtaa. Hänen teatteriaan ohjaa ”ei kukaan”.

Maailma on pirstoutunut ja ihmismieli sen mukana. Ristiriitaiset minämme osat voivat olla tuhoisia ja vastuuttomia oman ja muiden elämän sabotoijia tai ne voivat olla mehukkaita hedelmiä tuottavia, vastakohtaisuuksiamme hyväksi käyttäviä, luovuuden voimanlähteitämme. Mielentilojen Treenaaja miettii, että yksi hyvä tyyppiesimerkki onnistuneesta mielenosien hyväksikäytöstä mahtaa olla kirjallisuuspalkintoja kahmiva Alexandra Salmela. Hän leikkii palkintokirjassaan Pehmolelulla, Opel Astralla ja Kotikissalla. Mielentilojen Treenaajan teoria on, että omilla mielenosillaan nainen vain onnistuneesti leikkii?

Aleksandra Salmela on oivaltanut sen saman, minkä Platon jo ennen Kristuksen syntymää, kun hän kirjoitti näytelmiä Sokrateesta ja hänen ystävistään. Aleksandra oivalsi saman kuin Augustinus, joka kirjoitti vuorovaikutuksellisesti sisäisillä osilla leikkien Tunnustuksensa. Samaa dialektisen leikin perinnettä jatkoi edelleen 1800-luvulla Sören Kierkegaard, joka leikki omilla nimimerkeillään. Parikymmentä eri altertilaa taisi Sörenillä olla. Joka osaa keskustella itsekseen osiensa kanssa (=dialektiset taidot), ja pystyy kesyttämään ne uuden oivaltamisen välineeksi, ei kärsi koskaan elämän pitkäpiimäisyydestä. Sitä paitsi osiaan voi aina käyttää hyödykseen oman itsensä eheyttämisessä!

Nettihäirikköongelma, jossa oikea käsin tekee tekoja, joista vasen ei tiedä, ei todellakaan ole pelkästään tämän päivän ongelma. Kirkkoisä Augustinus kirjoittaa 300-luvulla: ”Minusta tuntui, että syntiä en tehnyt minä, vaan jokin minussa oleva toinen olemus. Ylpeyttäni imarteli se, että vika ei ollutkaan minussa, kun tein jotain pahaa… Olin ihastunut siihen, että sain aina vedota tähän tekosyyhyn ja syyttää sitä jotakin, joka oli kyllä minussa, mutta joka en ollut minä.”

Eivät tietenkään kaikki kirjailijat tai runoilijat onnistuneet eheyttämään itseään kirjoittamalla. Kynäilijät, tai ainakin jotkut heistä, yrittivät kai joka tapauksessa käyttää kirjoittamista omana selviytymisstrategianaan; ehkä he halusivat kirjoittamalla löytää merkityksen elämälleen. Toiset onnistuivat, toiset eivät. Ehkä useampi kirjailijoista olisi pystynyt eheyttämään itsensä, jos hänellä olisi ollut käytettävissään nykyinen terapeuttinen tietous. Kirjoittamista voi käyttää eheytymisen välineenä!

Luin muuten eräästä englantilaisesta tutkimuksesta, että runoilijoilla on KOLMEKYMMENTÄKERTAA enemmän masennusta kuin meillä ”normaaleilla”. Eikö ole uskomaton juttu?

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s