Talvinen välianalyysi

Emäntä on löytänyt yhteyden sieluunsa

Siirtolan Emännän terapeuttina Treenaaja on voinut seurata Emännän muutosprosessia viimeisten vuosien aikana. Emännän valtuuttamana hän nyt valaisee hiukan, kuinka prosessi on viime aikoina edennyt. Ehkä suurin muutos, mikä Emännässä on tapahtunut on ollut hänen sielunyhteytensä löytyminen. Tai toki tämä sielu hänessä on aina ollut, mutta ehkäpä vallitseva kulttuuri oli vieraannuttanut hänet vuosiksi tästä osastaan.

Emäntä koki vielä kymmenen vuotta sitten, ettei tieteellisen koulutuksen saanut ihminen voi olla sielu, vaan hänen täytyy puhua vain korrektisti psyykestä ja siihen liittyvistä ”faktoista”.  Hän koki normatiivisen kulttuurinsa paineet. Nykyään Emäntä haluaa kuitenkin avoimesti tunnustaa omaavansa nimenomaan sielun. Hän vaikuttaa siis vapautuneen sen tyyppisestä materialistisesta reduktiivsesta ajattelusta, jossa ihminen on vieraannutettu ytimestään, sielustaan. Treenaajasta näyttää siltä, että Emäntä oli muutama vuotta sitten jopa katkera materialistiselle maailmankatsomukselle. Hänestä tuntui jossain vaiheessa siltä, että juuri se oli ryöstänyt häneltä jo pienenä tyttönä hänen sielunsa.

Sielun löytyminen on merkinnyt Emännälle oman mielikuvituksen ja elämän kiehtovan mysteerisen olemuksen löytämistä. Kun Siirtolan Emäntä oli vielä aivan pieni Tyttönen, oli hänellä vielä tämä yhteys omaan sieluun.

Henkilökohtainen pahoinvointi voi olla toissijaista

Treenaaja väittäkin, että se, että kun Emäntä voi vuosikymmenet pahoin, hänellä oli bulimiaa, eponnistuneita ihmissuhteita ja addiktioita, ei välttämättä johtunut pelkästään hänen persoonansa sairaudesta, vaan hänen pahoinvointinsa oli osa hänen terveyttään, hänen herkkyyttään. Kun ihminen voi huonosti, voi sen selitys olla myös sairaassa ympäröivässä traumatisoivassa kultturissa. Nuorella Emännällä ei ollut tällöin tiedollisia  eväitä saatikka rohkeutta jäsentää omaa elämänfilosofiaa sellaiseksi, jossa hän kykenisi elämään omien arvojensa mukaista elämää. Hän vain yritti sopeutua valtavirtaelämään.

Emäntä yritti vuosia sisäistää itseensä länsimaista materialistista maailmankatsomusta. Hänellä ei ollut silloin vielä kykyä kuunnella tunteitaan eikä riittävästi tietoa kyseenalaistaakseen sen paradigmaatisia lähtökohtia. Treenaaja on samaa mieltä Emännän kanssa. Suuri osa tämän hetkisestä länsimaisen ihmisen pahoinvoinnista mahtaa johtua juuri siitä, että ihminen on kadottanut yhteytensä omaan sieluunsa. Sielumme janoaa itseilmaisua, mutta kulttuurimme tukahduttaa nämä yrityksemme. Onko jopa niin, että koko kulttuurimme; koulut, yliopistot, poliittiset puoluet tukevat järjestelmää, jossa ihmissielu tukahdutetaan. Ihminen irrotetaan juuristaan ja pirstotaan osiksi palvelemaan materialistisille arvoille rakentuvaa järjestelmää.

Treenaaja on huomannut, että Siirtolan Emännälle on aikalailla samantekevää puhutaanko dialektisesta (kommunismi) vai monolektisesta materialismista (länsimainen markkinatalousjärjestelmä), ne yhtä kaikki rakentuvat epäterveille ihmisluontoa ja luontoa vahingoittavalle ennakko-olettamuksille.

Elämässä saa olla myös hengellisiä merkityksiä

Nykyään Emäntä tajuaa, että jokaisella ihmisellä on elämässä oma kutsumuksensa, jota hänen täytyy lähteä täyttämään ollakseen onnellinen. Jotta ihminen elää täyden elämänkaaren, täytyy hänen kuunnella omaa sisäistä eettistä ääntään. Joku, kuten Emäntä, voi kutsua eettistä ääntään Jumalaksi. Ihmisen elämään voi ja saa tuoda lisämerkityksellisyyttä hengelliset merkitykset. Emäntä uskaltaa tänä päivänä puhua äänen Kristuksesta. Hän ei koe enää olevansa ahdettu materialistisen maailmankatsomuksen vankilaan, johon ei ole mahtunut hengellisiä käsitteitä eikä uskonnollisia vertauskuvia. Emäntä ei kuitenkaan mitätöi muitakaan hengellisiä perinteitä. Joku toinen voi löytää omat hengellisest merkityksensä muista perinteistä. Emäntä itse vain mieluiten yrittää keskittyä hakemaan omia vastauksiaan ensisijaisesti kristinuskosta, joka on osa hänen yhteisönsä historiallsita perinnettä.

Ollakseen aidosti eettisiä hengelliset merkitykset täytyy Treenaajan mielestä olla aina henkilökohtaiseti reflektoituja, omaan kokemukselliseen todellisuuteen peilattuja. Tämän päivän autoritaariset kristinuskon suuntaukset eivät kannusta ihmistä omaan henkilökohtaisiin eettisekologisiin pohdiskeluihin. Historiallisesti kristinusko on pirstonut kulttuuria enemmän kuin se on sitä eheyttänyt. Meidän on löydettävä uusia monikulttuurista maailmaa eheyttäviä tulkintoja, jotka lisäävät ihmisten keskinäistä rakkautta. Emännällä hengellisten totuuksien absoluuttinen totuusarvo rajoittuu vaan omaan henkilökohtaiseen maailmankuvaan.

Kristinuskon ystävyys merkitsee Emännälle intohimoista subjektiivisuutta, jatkuvaa ydinarvojen peilausta. Elämä on hänelle teleologinen prosessi, jota ohjaa Rakkaus. (Hengelliset) vertauskuvat, erilaiset filosofiat ja tarinat ovat Emännän kokemusmaailman kieltä, ja juuri niiden ja oman mielikuvituksensa avulla hän oppinut jäsentämään omaa elämänfilosofiaansa. Hän on löytänyt oman tai identiteettitarinansa, jossa hänen elämälleen on löytynyt merkityksellisyyttä ja ennenkaikkea myös tarkoitus.

Emännän täytyi kuunnella sielunsa ääntä, ja lähteä toteuttamaan sen tahtoa, jotta hän alkoi kokemaan olonsa kotoisaksi tässä maailmassa. Tämä sielunkutsu on vienyt hänet hypnoterapiaan, kirjoittamiseen, opettamiseen, vapaaehtoistyöhön ja se on tuonut hänelle lisää merkityksellisyyttä hammaslääkärintyöhön. Treenaaja onkin sitä mieltä, että terapiaprosessin alussa on tärkeää auttaa ihmistä löytämään juurensa tähän maailmaan. Kun ihminen löytää juurensa, saa hänen sielunsa siivet.

Emännälle kotiutuminen maailmaan merkitsi myös sitä, että hän löysi ydinarvonsa. Hän alkoi kuuntelemaan ekologista ja eettistä omatuntoaan. Tämä kuuntelu merkitsi myös sitä, että hän löysi ekologisen omatuntonsa. Esimerkiksi nykyään hän pyrkii matkustamaan mahdollisimman vähän autolla ja lentokoneella. Sen sijaan hän pyrkii löytämään omaan tarinaansa merkityksellisyyden aineksia lähiluonnosta ja omasta luovuudestaan. Emäntä ei voi osallistua ilman syyllisyydentuntoja sellaiseen elämäntapaan, jossa ahnehdimme ruokaa etukäteen lastemme pöydästä. Toki tässä Emännänkin elämäntavassa hänellä on edelleen paljon, paljon parannettavaa.

Modernista siirtymä postmodernista transmoderniin kulttuuriin

Prosessi on avannut Emännän silmät näkemään materialistisen normatiivisen elämäntapamme nurjat puolet. Kaiken tehokkuusnumeroiksi mittaava yksisilmäinen elämäntapamme on hänen mielestään pahoinvointimme ytimessä. Modernin hallintakulttuuri on nyt murentumassa postmodernin ajan kautta uudeksi transmoderniksi toivon kulttuuriksi. Treenaaja huomaa, että Emäntä on myös sisällään käynyt yksilötasolla läpi tämän prosessin. Hän on pirstoutuneen minuuden kautta löytänyt uuden virtaavan itseytensä. Tämä on merkinnyt mm. sitä, että hänen identiteettitarinansa on löytänyt uusia eheämpiä laajemman ymmärryksen tiloja.

Ammatillisesti herääminen on merkinnyt Emännälle sitä, että hän tänä päivänä tajuaa oman lääketieteellisen empiirisanalyyttisen tieteenperinteensä rajat. Hänen tiedonmaantieteensä on jäsentynyt kokonaan uudelleen. Toki lääketiede edelleen tärkeimmät työkalut Emännnän hammaslääkärin työhön,mutta ne ovat vain työkaluja. Ihmisen hoitaminen on lisäksi aivan toista kuin autonkorjaaminen. Jokaisella ihmisellä kun on oma ainutkertainen inhimillinen tarinansa. Jotta kuulemme potilaamme tarinan, täytyy terveydenhuollon ammattilaisen kyetä tasavertaiseen dialogiin. Emännän psyykkistä prosessia ja hänen tapaansa tehdä työtä on edistänyt moniperspektiivisen ”polytheistisen” tai ”pluralistisen”, näkökulmilla leikkivän, jatkuvassa muutoksen tilassa olevan totuuden omaksuminen.

Kun löydämme juuremme sielumme saa siivet

Treenaajan huomma, että Emäntä löysi jo muutama vuosi sitten omat juurensa, tai kotinsa, niinhän hän sitä on kutsunut. Juurevuus ja henkinen koti on peruslähtökohta sille, että ihminen voi lähteä vapaasti toteuttamaan omaa luovaa minuuttaan. Sielun koti ei ole Emännälle mikään paikka maailmassa, vaan se on paikka ihmissydämessä. Se on paikka, jossa Dostojevskyn sanoin ”logaritmit voi heittää hetkeksi helvettiin”. Juuret voivat löytyä juuri siitä prossista, jossa ihminen tajuaa elämän paradoksaalisuuden, erilaiset vastakohtaiset näkemykset ja niiden voiman.

Uuden oivalluksen kautta itseyden luova uusi keskus siirtyy egon ulkopuolelle. Kun ihminen löytää yhteyden erilaisiin näkökulmiin ja niiden väliseen leikkiin, voi ihminen löytää oman virtaavan jatkuvassa muutoksentilassa olevan, läsnäoloon kykenevän, minuuden. Kaiken älyllistävä kulttuurimme on mitätöinyt pitkään ihmisen mielikuvitusta, joka on valtava eheytemme voima.

Tragikoominen esteettinen nykylääketieteemme

Ammatillisesti Emäntä on sisäistänyt entistä paremmin sen, minkä Georg von Wright sanoi jo 60-luvulla. Luonnontiede on ollut talouselämän juoksupoika. Nykytutkijoiden mukaan ihmisen elämän laatu korreloi ihmisen terveyteen. Treenaaja on tästä jälleen kerran samaa mieltä Emännän kanssa. Ihmisen tietoisuuden laajeneminen, oman sisäisen luovan luonnon toteuttaminen vaatii leppoisampaa lepoaktiviteettirytmiä kunnioittavaa elämäntapaa. Tällainen elämäntapa edistää ihmisen terveyttä ja vähentää sairastavuutta. Monet elämänlaatuun liittyvät asiat eivät ole mitattavissa, koska ne ovat esteettisiä kokemuksia.

Kun siis ihminen rakentaa itselleen onnistuneen omaa luontoaan kuuntelevan identiteettitarinan eli narratiivin,voi hän kokonaisvaltaisesti paremmin. Ihminen eheytyy (heal). Tämä merkitsee samalla modernin kulttuurin kannalta epätoivottavaa elämäntapaa, jossa ihminen kieltäytyy osallistumasta järjestelmään, jossa ihmisluonnon toteutumisen perusedellytyksiä jatkuvasti rikotaan.

Emäntä korostaakin usein, että hänen mielestään materialistinen tehokkuuskulttuurimme on ollut peruslähtökohdiltaan sairautta ja pahoinvointia tuottavaa. Jatkuvan kasvun paradigma on merkinnyt myös jatkuvasti enemmän sairastavia ihmisiä, jotka pyörittävät raharattaita syömällä lääkkeitä ja juoksemalla lääkäriasemilla. Materialistisessa oravanpyörässä juoksevat ihmiset tuottavat lisää traumatisoituneita ihmisiä laiminlyömällä lapsiensa tarpeita. Pienestä pitäen meidät on indoktrinoitu materialistisen maailmankatsomuksen ihmismieltä pirstovaan kulttuuriin ja sen jatkuvaan statuskilpailuun.

Treenaajan mielestä on hieno asia, että tämä pirstoutuminen voi olla myös ihmisen ja kulttuurin eheytymisen lähde. Harva ihminen ehtii rakentaa järjestelmää kyseenalaistavaa omaa elämänfilosofiaa, koska työelämä imee ihmisestä kaikki mehut. Harvalla ihmisellä on aikaa pysähtyä kohtaamaan omaa ihmisluontoaan. Näin hänelle ei jää aikaa oman tietoisuuden laajentamiseen. Juuri siksi liian harva näkee oman kulttuurimme kuninkaan silmässä olevaa malkaa; aikaa kun ei jää ajatteluun ja omien aitojen omakohtaisten arvojen löytymiseen. Meissä jokaisessa on sinapinsiemen jotakin hyvää ja ainutkertaista, joka odottaa hiljaisuudessa potentialisoitumistaan.

Treenaaja tässä jälleen peesaa Emäntää, ja väittää provokatiivisesti, että länsimaisen materialistisen lääketieteen tragikoominen kulminaatio on nk. ”esteettinen lääketiede”, jolla ei ole tietenkään mitään tekemistä lääketieteellisen estetiikan kanssa. Kun googlaa esteettistä lääketiedettä, tulee tulokseksi kosmeettista kirurgiaa! Ihmispoloiset pyörittävät medikalisoituneen yhteiskunnan raharattaita haluamalla olla erilaisin kirurgisin toimenpitein nuoren länsimaisen ihanteiden, tai ehkäpä juuri oman kirurginsa rasististen ihanteiden, näköisiä.

Emäntää ihmetyttää kovasti nykyään tämä nuoruutta ihannoiva kulttuuri. Tällaisessa kulttuurissa on hänen mielessä kysymys pikemminkin lääketieteellisen estetiikan puutteesta kuin runsaasta esteettisen lääketieteen tarjonnasta. Jotta raharattaat saadaan pyörimässä, keksitään ihmiselle uusia kummallisia tarpeita. Aito esteettinen terveydenhuolto merkitsee Emännälle jotakin aivan muuta kuin kosmeettista kirurgiaa. Se merkitsee sellaista lääketiedettä, joka tukee ihmisen ponnisteluja toteuttaa aitoa itseyttänsä luovuuden avulla. Ihmistä tuetaan tekemään itsestään luomakunnan taideteos, taideteos, joksi hänet on tarkoitettu. Todellinen esteettinen lääketiede voi tukea prosessia, jossa sairas ihminen luo itsestään taiteen avulla, kirjoittaen, musisoiden tai visualisoiden, merkityksellistä taideteosta, ja miksei ihan vain pientä arkista tarinaa. Pienet tarinat voivat sisältää suurta estetiikkaa. Toki biolääketieteelliset interventiot voivat parhaimmillaan tuottaa uusia myönteisiä merkityksiä tähän luovaan itseilmaisuuteemme. Luovuuteen ihmistä voidaan tukea tässä ”Emännän lääketieteellisessä estetiikassa” sairaudesta huolimatta. Tällöin elämään voi löytyä estetiikan kautta sen syvempi merkityksellisyys. Ehkä länsimaisen ihmisen kuolemankammo johtuu juuri siitä, että hän on kadottanut yhteytensä luovan sielunsa ja todelliseen estetiikkaan. Meidän biolääketieteestä puuttuu tänä päivänä estetiikan taju.

Kilpailukulttuurimme jämerät aseet

Treenaaja ei malta olla tässä yhteydessä tuomasta esille Siirtolan Emännän esille ottaman tanskalaisen tutkijan Sören Vendtegodtin aika karmaisevaan lääketieteen kulttuuriin liittyvää informaatiota. Tämä tutkija toi esille, että kansainvälisesti monet holistisen lääketieteen tutkijat ovat joutuneet biolääketieteen edustaman materialistisen lääketieteen hyökkäysten kohteeksi. Useiden tutkijoiden persoonia on mustamaalattu sen vuoksi, että heidän materialistisen maailmankatsomuksen ylittävät ajatuksensa samalla haudattaisiin. Aiheettomia syytteitä on tullut mm. potilaitten seksuaalisesta hyväksi käytöstä. Sören Ventegodt kehottaakin kaikkia vainon kohteeksi joutuvia tekemään aina mustamaalauksesta poliisitutkintapyynnöt.

Valtakulttuurimme aseet ovat jämerät. Emäntä onkin viime aikoina jopa hetkittäin epäillyt, että järjestelmä ei oikeasti halua sieluja tähän maailmaan. Tällöinhän koko materialistielle maailmankatsomukselle perustuvan länsimaisen kulttuurin oikeutus tulee samalla kyseenalaistettua. Ei ole lääketehtaitten ja -teknologian edun mukaista, että ihmiset voisivat paremmin pelkästään parantamalla omaa elämänsä laatua ja itsetietoisuuttaan. He kun lakkaavat palvelemasta samalla rahan valtaa. Meillä monella länsimaisella etuoikeutetulla on varaa tinkiä aineellisesta hyvinvoinnistamme, jotta yhä useamman ihmisen elämänlaatu olisi parempi. Me emme voi enää syödä lapsiemme tulevaa elämänlaatua, perustoimeentuloa.

Uusi kohtuullisempi elämäntapa ei perustu statuskilpailuun ja jatkuvan aineellisen talouskasvun ideologiaan ja tuskin myöskään sosialismiin. Emäntä profetoi, että luultavammin siirtymävaihe kasvunideologiasta multikulttuurisuutta arvostamaan kohtuullisuuden kulttuuriin ei tule tapahtumaan ilman kriisiä. Kaikki nykyiset yhteiskunnalliset institutionaaliset rakenteet kun tukevat aineellisen kasvun ideologiaa. Siirtymä kuitenkin vielä tapahtuu, näin Emäntä vahvasti uskoo. Se tapahtunee ensin tavallisten, uusille tietoisuuksille päässeitten ihmisten ja heidän uusille arvoille rakentuvan toimintansa kautta. Muutos on siis mitä ilmeisemmin horisontaalinen ruohonjuuritason muutos.

Mikä parasta, länsimainen ihminen voi oppia nauttimaan ”tässä ja nyt elämästä”, ilman että hänen täytyy taukoamatta ostaa rahalla luontoa vahingoittavia ekologisia elämyksiä. Lopuksi Emännän tämä hetkisen käsityksen mukaan elämme parhaillaan paradigmaattista siirtymäaikaa. Olemme kulkemassa kohti transmodernia kulttuuria. Monessa meistä on herännyt toivo uudesta monikulttuurisesta dialogisesta moniarvoisesta maailmasta. Tässä maailmassa on paikkansa myös tieteellä, mutta vääristynyt tiedon maantiede on tässä kulttuurissa korjaantunut. Monitieteellisen tiedon rinnalle on nostettu arjen kokemuksellinen tieto, uskonnot, myytit, metaforat ja mielikuvitus.

Lopuksi

Länsimainen ihminen joutuu vielä nöyrtymään ja myöntämään ettei meidän luontoa tuhoava, ahne luontoa ja ihmisluontoa kuormittava kilpailukulttuuri, ei ansaitse paikkaansa maailman ainoana kuninkaana. Jos kaikki menee niin kuin Emäntä toivoo, siirrymme kulttuuriin, jossa rahan sijaan elämänlaatu on onnen ja terveyden mitta. Tässä uudessa aidosti kohtuullisessa kulttuurissa ihminen tajuaa, että hänellä ei ole pelkästään oikeuksia vaan hänellä on myös velvollisuuksia itseään, luontoa ja marginaalissa olevia ihmisiä kohtaan.

Olemme ehkä vihdoin siirtymässä rahan demokratiasta todelliseen demokratiaan, jossa hyväksymme todellisuuden moninäkökulmaisuuden. Myös vammaisella, alkoholistilla, sudella, työttömällä, lakankukalla on äänensä, mutta niitä on hiljennyttävä kuuntelemaan. He kun puhuvat tavallisesti kuiskaten…

Samoin alkuperäiskansoilla on meille paljon annettavaa ja opetettavaa sen suhteen, kuinka ihminen voi elää kohtuullista elämää harmoniassa luonnon kanssa. Tajuamme vihdoin, ettei meidän tule imperialistisesti siirtää ekologisesti vahingollista kulutuskulttuuriamme arvoineen heille, vaan meidän tulee pysähtyä dialogisesti kuuntelemaan, mitä heillä on sanottavanaan kohtuullisesta elämäntavasta. Heillä on paljon tietoa, josta voimme hyöytä. Tieteellistekniset keksinnöt tuskin riittvät maailmamme pelastamiseen, vaan tarvitsemme ihmisiä jotka tyytyvät aineellisesti vaatimattomampaan elämään. Tämä elämä voi onneksi olla samalla elämänlaadullisesti rikkaampaa kuin tämä nykyinen.

Tässä oli siis pähkinänkuoressa Emännän tämän hetkisen virtaavan minuuden tuotoksia. Kuten huomaatte, Emännälle henkilökohtainen on myös poliittista. Emännän ajatukset eivät ole nykyään kaukana Treenaajan ajatuksista.

Tämä johtunee siitä, että kun ihminen eheytyy, eheytyy myös hänen ristiriitainen sisäinen teatterinsa. Eheän sisäisen teatterin omaava ihminen kykenee paremmin ja paremmin elämään todellisten arvojensa mukaista elämää. Oikeastaan Emäntä on välillä meinannut lempata jo Treenajan Alicen kanssa takahuoneeseen. Olemme kuitenkin saavuttaneet nyt yksimielisyyden siitä, että hän käyttää edelleen meitä oivalluksensa välineenä.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s