Pahuus ja sisäinen teatteri

Täksi päiväksi Anna jäättää meditaatio-ajatustensa pohtimisen. Häntä on nimittäin viimepäivät kovasti mietittänyt tämä Norjan joukkosurma. Treenaajalle on tullut voimakas tunne, että taisi Breivikilläkin olla meneillään aikamoinen sisäinen teatteri.

Mikä Norjan surmaajan prosessissa Annan mielestä meni niin hirvittävällä tavalla pieleen? Tämä seuraava on nyt sitten taas tällainen Annan puhdas analyyttispsykologinen arvaus. Jotta ihminen voi kasvaa puhtaaksi eettiseksi itseydeksi, täytyy hänen saada kokea omassa elämässä aikuisen ehdoitta tuleva hyväksyntä ja rakkaus.

Aidon välittämisen ja hyväksynnän jälkeen pääsee lapsessa kasvamaan aikuisia mielenosia, jotka kykenevät kriittiseen rakkaudelliseen tunteiden ja tiedon reflektioon. Yksilöityvä ihminen kykenee tällöin aidon empaattisesti ottamaan toisen ihmisen huomioon. Hänestä kasvaa itseohjautuva toisen ihmisen tarpeet huomioiva ihminen.

Liian monelle on tänä päivänä itsehyväksynnän sijaan tärkeää esittää menestyvää sankaria. Tällöin hän tukahduttaa omat tarpeensa ja keskittyy esittämään yhteiskunnallisesti hyväksyttävää rooliansa. Äärimmäisimmissä tilanteissa, kun  hyväksymisen tunnetta ei saada, voi teatterimme vallata pahimmassa tapauksessa joku mielipuoli ”isäntappaja”, joka siirtää vihan tunteensa itsensä ulkopuolelle muihin ihmisiin. Symbolisesti hän siis tappaa muiden ihmisten kautta oman isänsä.

Carl Jung ilmaisi käsitteellä ”varjo” meidän pahuutemme. Se on villi ja kaaottinen arkkityyppinen osamme, joka ei tottele sääntöjä. Varjomme on sisällämme oleva taistelija, mieltämme kaokseen ja pimeyteen johtava voima. Myyttisyydessään voi joskus varjomme olla hyvinkin kiehtova sisäinen sankarimme. Niin kauan kun kiellämme itsellämme olevan tämän arkkityyppisen voiman, projisoimme oman pahuutemme muihin ihmisiin. Hyvin usein näemme siis toisen varjon, ja jopa toisessa oman varjomme, kun puolestaan omamme jää huomaamatta. Varjomme siis voi lähteä omassa mielessämme elämään toisessa ihmisessä tai ihmisryhmässä omaa elämäänsä. Ihminen voi onnistua yhdistämään, ”reintegroimaan”, varjonsa itseensä, mikä on voimakas terapeuttinen kokemus. Tämän Siirtolan Emäntä teki omassa mielentilojen treenissään.

Kun ihminen saa hyväksyvän rakkauden, oppii hän kanavoimaan vihan tunteensa erilaisiin itseilmaisumuotoihin; kirjallisuuteen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kädentyöhön, musiikkiin, muihin taiteisiin jne. Sisällämme olevaa pahaa ei silloin siis kontroloida vaan se kanavoidaan johonkin luovaan yhteisöllistä hyvinvointia edistävään toimintaan. Paha alistetaan palvelemaan hyvää.

Sisäinen teatterimme  voi olla siis valtava tietoisuutta laajentava mahdollisuus,mutta se voi olla myös hirvittävä tuhoisa voima. Siksi olisikin Annan mielestä äärimmäisen tärkeää, että tä sekä vanhempia että opettajia koulutetaan antamaan jokaiselle lapselle kaikki se hyväksyntä joka hänelle kuuluu. Kouluissa tapahtuva lasten ja nuorten tunteiden ilmaisu, itsehyväksynnän kehittäminen ja ongelmienratkaisutaidot tulisivat kuulua tämän päivän peruskoulutukseen. Näin voidaan onnistua kasvattamaan informaatiokaoksen keskellä uuden sukupolven vanhempia, jotka kykenevät antamaan lapselleen kaiken sen rakkauden joka hänelle kuuluu. Yhä suurempi osa ihmisistä kykenee tällöin yhdistämään itsessään sen, minkä maailmamme on meissä pirstonut.

Meillä on olemassa kaikki se tietotaito, mitä tarvitaan, jotta me voisimme entistä paremmin kehittää nuorten aikuisia rakkaudellisia mielenosia.  On kysymys vain halusta. Haluammeko vain tietopainotteisen koulun lapsillemme vai haluammeko kehittää rinnalla järjestelmää, jossa jokainen lapsi saa kaiken sen hyväksynnän ja rakkauden, joka hänelle kuuluu väristä, rodusta ja uskonnosta riippumatta. Haluammeko ihmisiä, jotka osaavat entistä paremmin ohjata omaa sisäistä teatteriaan?

Anna epäilee vahvasti, että niin kauan kun meillä ei ole rakkautta ja itsehyväksyntää korostavaa koulutusjärjestelmää, tulee aina olemaan yksilöitä, jotka projisoivat itseensä kohdistuvan vihan xenphobiana muihin ihmisiin. Onneksi vain äärimmäisen harvinaisissa tilanteissa kasvaa tällaisia tappajia, mutta yksikin on tällainen ihminen on liikaa.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s