Sairaus ja muodonmuutos, osa 3

Strukturaalisella tasolla Emännän elämässä tapahtui suuri muutos – varsinkin sairauden jälkeen. Valitettavasti Kat Duffin kohdalta hän ei ole löytänyt näitä muita tasoja, siksi Treenaaja joutuu käyttämään ensisijaisena esimerkkinä nyt vain tätä yhtä, jo hieman käytössä kulunutta, Siirtolan Emäntää. Hän vetäytyi syöpänsä jälkeen vanhasta elämän rakenteista – eheytyvässä tarkoituksessa. Oikeastaan tämä siirtyminen tapahtui täysin hänen intuitionsa varassa, tulkinnat sen merkityksestä Treenaaja tekee nyt jälkeenpäin.

Rakenteitten uudistaminen tarkoittaa sitä, että Emäntä ei tee enää töitä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Hänen suhteensa yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin valtarakenteisiin muuttui. Hän koki hammaslääkärin työn hänen persoonansa mahdollisuuksia yksipuolistavana ja fyysispsyykkisesti raskaana. Siksi hän toteuttaa nykyään monipuolisemmin itseään. Hänestä kasvoi entistä eheämpi Siirtolan Emäntä, joka opettaa eheyttävää kirjoittamista, ottaa vastaan satunnaisia hypnoterapia-asiakkaita, kirjoittaa, tekee hammaslääkärin hommia, filosofoi, maalaa huonekaluja, hoitaa kasvimaata ja osallistuu vapaaehtoistoimintaan.

Kuten jo mainitsin, näyttää siltä, että sairauden jälkeen Siirtolan Emäntä on muuttanut oman elämänsä strukturaaliset rakenteet monipuolisemmaksi. Tämän muutoksen jälkeen hän kykenee jälleen iloitsemaan myös hammaslääkärin työstään. Siirtolan Emäntä on monesti sanonut, että mikäli hän olisi jatkanut perinteistä, puurtaen tapahtuvaa, ”itsensä uhraavaa”, tapaa tehdä työtä, olisi hän ollut muutamassa vuodessa kypsä sairaseläkkeelle. Tai sitten hän olisi ”potkaissut tyhjää”, kuka tietää? Eli Emäntä teki sen mitä professori Lebaqcz kutsuu ”vetäytymiseksi elämästä eheytyäkseen” (for purposes of healing), jonka jälkeen hänen suhteensa yhteiskunnallisiin rakenteisiin oli muuttunut.

Siirtolan Emäntä on tuntenut itsessään kulttuuriset paineet, jotka kehottavat meitä, varsinkin naisia, uhraamaan itsemme muiden eteen. ”Sairaan rooli” antaa ihmiselle ikään kuin mahdollisuuden, ylimääräisen lahjan, tilaisuuden, vetäytyä vanhoista vastuista, mitä esimerkiksi ”yksinhuoltajan rooli” ei salli. Tänä päivänä Emäntä uskoo, että tärkeämpää kuin itsensä uhraaminen on omien luovien mahdollisuuksiensa toteuttaminen, vaikka sitten alhaisemmalla elintasolla. Pitkässä juoksussa yhteisökin hyötyy enemmän tällaisista ihmisistä kuin oman terveytensä uhraavista ihmisistä.

Hyvän elämän elääkseen, ihmisen ei tarvitse olla jatkuvasti ”ylikuormittunut” tai ”kaikkensa antanut”. Toisaalta Emäntä ymmärtää hyvin, että tällainen ajatus on vieras niille ihmisille, jotka taistelevat perustoimeentulostaan, siksi hyvinvointivaltiossa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että jokaisella on perustoimeentulo. Yksinhuoltajien elämässä harvoin on aikaa elämän syvempien tarkoitusten pohdiskeluun. On hyvin vaikea huolehtia omasta hegellisestä eheydestään, kun kaikki voimavarat menevät arjesta selviytymiseen.

Sairauden kautta tapahtunut ”vammautuminen” luo usein nk. ”terveille” stereotyyppisen kuvan siitä, mitä tarkoittaa kun ihminen ”vammautuu”. Läheskään aina sairaus ei nimittäin vammauta siten, että sen mukana katoaa ihmisen kaikki luovuus. (Joskus tietysti valitettavasti näin käy.) Päinvastoin sairaus voi antaa tilaisuuden uudenlaiselle luovuudelle. Treenaaja on ollut huomaavinaan, että sairaudesta toipunut voi hyväksi käyttää tätä nk. ”terveiden” ihmisten stereotyyppistä kuvaa, jota sairas voi hyödyntää ikään kuin ponnahduslautana siihen, että hän alkaakin elää aitoa omannäköistä elämäänsä.

Sairaus on erinomainen kylvöalusta hengelliselle muutokselle: kehomielen eheytymiselle. Ihminen voi joissain tapauksissa sairauden kautta löytää juurensa ja näin hän voi oppia sairautensa jälkeen vaikkapa hankkimaan extreme-elämyksiä arjen kauneudesta ja tavallisista yksinkertaisista asioista. On suurenmoinen helpoitus Emännälle, ettei hänen tarvitsee enää etsiä onneansa poukkoilemalla ekologisesti vahingollisella tavalla ympäri maapalloa. Ei ole mitenkään harvinaista Larry Dosseyn mukaan, että esim. syöpään sairastunut tai sydänkohtauksen saanut ihminen ilmaisee, että sairaus oli parasta mitä hänelle koskaan on tapahtunut. Jotkut ihmiset tarvitsevat kriisiin kasvaakseen paremmin omiin mittoihinsa.

Sairaus vaikuttaa myös muutoksena suhteeseemme ympäristöömme. Se voi tuottaa pelkoja, esimerkiksi ”pöpöpelkoa”. Saatamme janota aurinkoa tai alamme välttelemään jotain ruokalajeja. Emännällä muutos ympäristöön oli kuitenkin toisenlainen. Sairaus ajoi hänet hakemaan kosketuksen ympäröivään luontoon. Erityisesti soissa on jotakin salaperäistä tuoksua ja mystistä voimaa  ja sen aina vaihteleva ihmellinen värikirjo miellyttää aina hänen silmäänsä. Suot ovatkin tänä päivänä keskeinen osa Siirtolan Emännän sielunmaisemaa.

Kotitilallaan korven keskellä Kuumussa Emäntä kokee olevansa osa Kuhmon luontoa ja ihmisluontoa:  hän punoo itseään osaksi kyläläisten starinaa. Emäntä nauttii enemmän kuin koskaan aikaisemmin luonnon hiljaisuudesta ja sen huikeasta rikkaasta äänimaailmasta. Hän nauttii vuodenajoista, syksyn väreistä ja kuulaasta kainuulaisesta puhtaasta ilmasta, talven ankaruudesta, kevään orastavasta vihreydestä ja kesän vehreydestä. Siirtolan Emännän suhde luontoon on eheytynyt. Kaikkien myönteisten asioiden keskellä Emäntä kuitenkin tiedostaa, että ei ole ihmiselämää ilman kärsimystä, eikä kaikki ihmispäivät tulevaisuudessa välttämättä ole vain ekstaasissa olemista.

Viimeisenä, vaan ei vähäisempänä, sairaus muutti Emännän suhteen Jumalaan, elämän pyhään ulottuvuuteen.  Aikaisemmin hänen suhteensa elämän pyhään yhteiseen kosmiseen ulottuvuuteen oli etäisempi. Nykyään hän kokee konkreettisemmin olevansa osa maailmankaikkeutta. Toki sairaus toi aluksi hänen mieleensä kirjon erilaisia kysymyksiä: ”Miksi juuri minä? Enkö minä ole muka kantanut jo omaa osaani vastoinkäymisistä? Miksi minua vielä rangaistaan? ” Prosessinsa jälkeen, kristinuskoon peilaten, hän on ikään kuin luovuttanut oman tahtonsa ja hänestä on tullut yhä enemmän Jumalan työkalu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Emäntä on paremmin läsnä tässä hetkessä. Buddhalaisuuden kautta länsimaiseen ajatteluun ovat siirtyneet tietoisuustaidot, mutta yhtä lailla nämä tietoisuustaidot ovat kirjoitetut myös kristinuskoon, kunhan vain osamme peilata sen totuudet omaan kokemusmaailmaamme.

Emännän tietoisuus on, huomattavan paljon vähemmän kuin koskaan aikaisemmin, kiinnittyneenä menneisyyteen tai hän ei hukuta itseään tulevaisuuden unelmiin. ”Katsokaa taivaanlintuja, eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa, eivät ne kokoa varastoon. Ja silti Jumala ruokkii heidät.” Tämä on  tässä hetkessä eläminen on aikaan saanut henkilökohtaisen muutoksen, jossa hänen oma tahtonsa on vähentynyt. Hän antaa asioiden tapahtua omalla painollaan.

Carl Jung on korostanut, että mikäli vielä ihmisellä on psyykkisiä ongelmia myöhäisessä keski-iässä, johtuu se tavallisimmin siitä, ettei hän ole löytänyt omaa uskonnollista vakaamustaan. Treenaaja on Jungin kanssa samaa mieltä. Siirtolan Emäntä korostaa kuitenkin aina myös sitä, että ihmiskunnan olisi aika siirtyä tietoisuudessa sille ekumeeniselle tasolla, jossa oivalletaan, että lähetyskäskyn Jeesus antoi, jotta ihmiset lähtisivät viemään Rakkauden viestiä eteenpäin eikä siksi, että kaikista tehtäisiin kristinuskon maallisia auktoriteetteja kumartavia maailmankansalaisia. Ihminen voi löytää rakkauden sanoman kaikista suurista uskonnoista. (Suuret) uskontomme elävät siksi, että niissä on ylihistoriallista viisautta, jota ilman ihminen ei tule toimeen. Olennaista uskonnoissa on, että ihminen voi löytää niiden kautta kosketuksensa universumiin, menneisiin sukupolviin, toisiin ihmisiin  sekä muihin luontokappaleisiin.

On kuitenkin selvää, että voimme uskonnoista ottaa vastaan myös negatiivisia, sairauttamme koskevia, tulkintoja. Seuraavassa muutama esimerkki tällaisista kristinuskosta tehdyista kielteisistä tulkinnoista (Harold Koening):

  1. Sairaus on rangaistus synneistämme.
  2. Koska Jumala ei paranna meitä heti, hän ei ole kaikkivoiva, ja siksi hänen olemassaolonsa on epäilyksen alaista.
  3. Emme ota vastaan hoitoja, koska jätämme sairautemme ”Herran haltuun”.
  4. Oletamme, että Jumala toimii meidän tahtomme mukaan.
This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s