KOHTUULLINEN ELÄMÄNTAPA RAKENTUU RAUHANOMAISELLE SISÄISELLE VALLANKUMOUKSELLE

Siirtolan Emäntä otti omassa blogissaan kantaa kulttuuriseen muodonmuutokseemme siten, että hän kiinnitti huomiota meditaation ja mietiskelyn voimaan. Onneksi hän sentään mainitsi myös tämän Treenajaan kokoaman Sisäisen teatterin ja sen itsereflektion, koska itsereflektio on hänen mielestänsä myös erittäin tärkeä yhteiskunnallisen muutoksen väline.

Seuraavassa Anna perustelee hiukan omaa näkemystään. Hän on oivaltanut ajat sitten, että Sisäisen teatterin mielenosat voivat toimia uuden oivaltamisen ja emansipoitumisen välineenä. Emansipoitumisellä Treenaaja tarkoittaa sitä, että ihminen vapautuu sisäisen reflektion – omien egon osiensa kautta – kulttuurista ja sosiaalisesta lähiympäristöstä häneen iskostetuista yksipuolisista ajattelutavoista (vrt. Jurgen Habermasin emansipaatiokäsite). Paul Freire korostaa (1984, On the Pedagogy of Oppresed), että ei pelkästään sorrettujen tule vapautua sortamisesta tiedon avulla, vaan myös sortaja voi vapautua sortamisestansa dialogisen tiedon avulla. Treenaaja korostaa aina, että tämä tieto ei ole pelkästään faktoja, vaan se on kaikenlaista informaatiota, joka koskettaa ihmistä tuntevana, ruumiillisena ja useammalla tavalla rationaalisena ihmisenä.

Jurgen Habermas jakaa muuten järjenjuoksumme kahteen pääluokkaan: Kognitiivisrationaaliseen tietoon sekä kommunikatiiviseen rationaalisuuteen. Modernia länsimaista kulttuuriamme on leimannut yksipuolinen kognitiivisrationaalinen tieto. Se on tätä kylmän järjen faktatietoa, jossa siinäkään ei mitään mitään vikaa ole, mutta yksilön elämän tarkoituksellisuuden ja eettisyyden kannalta kommunikatiivinen rationaalisuus on olennaisempaa.

Sisäinen teatteri edustaakin Treenaajan mielestä transmodernia aikaa ja sen ajattelua. Tässä uudessa ajassa ihmiset kykenevät kommunikatiiviseen rationalisuuteen: He voivat yhdistää subjektiivisia maailman kuvia dialogin avulla intersubjektiivisiksi todellisuuskuviksi. Ja silti he samanaikaisesti kuuntelevat myös kognitiivista rationaalisuutta, joka on eräs hyödyllinen tapa jäsentää todellisuutta.

Sekä Freud että Jung kuvasivat metaforisesti, että ihmisen tietoisuus on kuin jäävuoren huippu, joka pilkistää ulos tiedostamattomuuden merestä. Treenaajan mielestä oikeampi metafora tänä päivänä on, että ihmisen tietoisuus on kuin jäävuoren huiput (monikossa) tietoisuuden merestä. Länsimainen kulttuuri on löytänyt yhden jäävuoren huipun, ja koko kulttuurimme on rakennettu tämän yksipuolisen egon, tiedostamistavan, varaan. Tänä päivänä, uuden läpinäkyvyyden aikana,  yhä useampi ihminen näkee monet jäävuorenhuiput. Moni ihminen kykenee siirtämään nämä huiput yhteiseksi isommaksi jäämöhkäleeksi, jolloin ihminen tuntee itsensä kotoisaksi, kun hänen ”jäävuorisaarensa” ei ole enää pirstoutunut. Ja aina välillä hän liittää möhkäleeseensä uusia, löytämiänsä, jäävuorien kappaleita. Voimme tällöin iloita moniarvoisesta ja -merkityksellisistä maailmasta.

Ihminen voi siis oikeastaan sisällä itsessänsä koota, vaikkapa kirjoittaen, sen minkä kognitiivisrationaalinen tieto on meissä ja kulttuurissamme vääristänyt yksipuoliseksi. Treenaaja miettii, että tässä on mahtanut käydä niin hullusti, että kognitiivisrationaalinen tieto on ollut rahavirtojen ylläpitämänä käyttänyt yksipuolista valtaa meihin kansalaisiin: Se on esineellistänyt meidät objekteiksi ja se on pirstonut meidät sekä yhteisömme palasiksi. Samalla kun se on instituutiona kehittänyt hienoja pahoinvoinnin ja sairauksien hoitomenetelmiä, on se myös ollut tuottamassa ennen näkemätöntä psykofyysistä kärsimystä siirtämällä oman paradigmansa todellisuuskuvan aiheuttamia vääristymiä yksilöiden ongelmiksi. Ongelmat keskittyvät yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Esimerkiksi monet terveyden- ja sosiaalihuollon käytännöntoimijoista ovat oivaltaneet jo ajat sitten maailman monimerkityksellisyyden.

Edelleen Treenaaja ajattelee, että terve yhteisö kuin myös yksilö, muodostuvat osista, jotka kommunikoivat hyvin ja sen osat (yksilöt, mielentilat) kykenevät muodostamaan intersubjktiivisen yhteisen konsensuksen kulloinkin käsiteltävänä olevasta asiat. Terve yhteisö tai yksilö ei tukahduta itsessään olevaa marginaalista ajattelua, vaan antaa äänen kaikille. Se tunnustaa, että on olemassa loppumaton määrä jäävuorenhuippuja. Mielikuvituksemme mahdollisuudet itsereflektiossa ovat huikeat. Sen avulla voimme tehdä näkyväksi näkymätöntä. Sitähän fantasia alun perin tarkoittaa – näkyväksi tekemistä.

Samat säännöt pätevät sekä yksilö- että yhteisötasolla. Eheä yksilö/yhteisö on enemmän kuin osiensa summa. Uutta luova yksilö ja yhteisö energisoivat itseään erilaisten näkemysten vuorovaikutuksessa ja hän/he kykenevät kasvattamaan emergentisti yhteistä uutta ymmärtämystä todellisuudesta. Emergentti on systeemiteoreettinen käsite, ja se tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että ihmisten tietoisuus voi laajeta ”hyppäyksinä”. Näin tietoisuutemme laajene sekä yksilö että yhteisö tasolla, samalla kun meistä kasvaa yksilöinä entistä aidompia syvemmän elämänymmärryksen omaavia yksilöityneitä ihmisiä.

Ihmisen sosiaalinen asema ja ympäröivä kulttuuri tietysti ovat kautta aikojen rajoittaneet sitä, millaiseksi ihmisen identiteetti muodostuu. Ihminen voi kuitenkin monikulttuurisessa ja -merkityksellisessä maailmassa sisäisen dialogin kautta kääntää tämän vääristymän ja pirstoutumisen omaksi edukseen. Jurgen Habermasin samoin: ihmisestä kasvaa autonominen toimija reflektiivisen itseymmärryksen kautta.

Onnistuneen itsereflektion jälkeen emme ole enää yksipuolistavien dogmaattisten oppien orjia, vaan kykenemme hyväksymään todellisuuskuvamme monet mielenkiintoiset ”objektiiviset” ja ”intersubjektiiviset” näkökulmat. Oma yhteisöllinen ja yksilöllinen identiteettimme, itsereflektioprosessi, on päättymätön tietoisuuden laajenemisprosessi. Totuus on siis tie, eikä joku päätepiste. Prosessissa leikitään sekä tiedostamattoman mielenosan henkilöitymillä ja muilla symboleilla sekä ulkoisen todellisuuden intersubjektiivisella ja objektiivisella todellisuuden näkökulmilla. Vähän helpommin sanottuna, Ihminen voi kirkastaa minuuttaan ottamalla heijastuspintaa sekä sisältään että ulkoisesta todellisuudesta.

Vaikka Treenaaja ei olekaan matemaattinen nero, rakentaa hän nyt tässä oman yhtälönsä Sisäisestä teatterista

Sisäinen teatteri = aktiivista mielikuvitusta + reflektiivistä oppimista

Hollantilaisen Hubert Hermansin sanoin (The Dialogical Self: Towards a Theory of Personal and Cultural Positioning), minuus ja kulttuuri muodostavat kaksi poolia, joiden sisällä ja välissä ihminen voi asemoida itseään eri tavoin. Minuutemme muodostuu Treenaajan mielestä dialogina omien sisäisten tilojemme ja maailmaa edustavien ”ulkopuolisten” henkilöitymien kautta.

Tavallinen, kulttuurinsa sokeuttama ihminen, joka ei tunne itseään, on kuin humalainen kaatokännissä oleva ihminen, joka ohjaa autoa vieraassa maassa. Itsensä tunteva ihminen on henkilö, joka on tutustunut etukäteen sekä kulttuuriseen ja fyysiseen maastoon, uuden maan olemukseen: karttoihin ja paikkakunnan historiaan ja tarinoihin. Hän ymmärtää, myös ettei kartta ole sama kuin maasto.

Kulttuurimme pirstoutuminen ja laajeneminen yhä rikkaimmaksi alakulttuureiksi on luonut meissä epävarmuutta oman elämämme ohjaajina, mutta, mikä parasta, samalla se on myös uudenlaisen eheytemme mahdollisuus. Jokainen ihminen on moniääninen novelli (Michael Bakhitin), jonka juonta egosta ja sen tiloista irrottautunut ihminen itse voi olla tiedostavasti rakentamassa.

Luonnontieteen tuottama ”faktatieto” on Emännän mielestä pyrkinyt kutistamaan ihmisen yhteen materialistiseen maailmankatsomukseen, asiantuntijoiden ohjaamaksi minuudeksi, ja samalla yhteiskunnallisen hullunmyllyä muistuttavan kulutuskulttuurimme pyörittäjäksi. Tästä asiasta Treenaaja on Siirtolan Emännän kanssa yhtä mieltä. Ja vielläpä tätä yksipuolista, vääristynyttä, egoa on ruokittu kulttuurissamme rahavirroin. Homo Ludens -leikkivä ihminen – on ollut hukassa, ja meillä on ylivahvana Homo Consumens (vrt. Erich Fromm), kuluttava, statussymboleista unelmoiva ihminen. Siksi ei ole ihmeellistä, että monet meistä ovat tylsistyneet, koska emme kykene ”asiantuntijoiden” ohjauksesta huolimatta löytämään kulttuuristamme heijastuspintaa aidolle itseydellemme. Mikä parasta, näin ei tarvitse olla. Uudet yhteisöt rakentuvat leikkiville ihmisille.

Treenaaja nimittäin uskoo, että kulttuurissamme on myös paljon hyvää. Meillä on onneksemme olemassa heijastuspinnat. Meidän tarvitsee vain irrotautua hetkiksi kognitiivisrationaalisuudesta ja antaa tilaa mielikuvituksemme rikastamalle kommunikatiiviselle rationaalisuudelle. Emansipoitumisen kautta kieltäydymme olemasta massaihmisiä (Carl Jung) tai ”Das Mann”:eja (Martin Heidegger) tai ”Homo Consumenseja” (Erich Fromm). Hyväksymällä elämämme uudenlaisen rationaalisuuden, ymmärremme samalla elämän moninäkökulmaisen absurdiuden. Voimme vapauttaa itsemme aitoon olemiseen, epävarmuuden tilaan, josta voimme kasvaa autenttiseksi ainutkertaisiksi ihmiseksi: tuntevaksi, kokevaksi ihmisiksi, joiden elämästä valaisee läsnäolon tilan valon lisäksi mielikuvituksemme mahdollisuudet. Jokaisessa meissä on terho, joka odottaa kasvamistaan täyteen kukoistukseen, mutta se ei kasva vain tiedolla. Se tarvitsee voimavarakseen maailmankaikkeuden monet kiehtovat äänet.

Treenaaja uskoo, että dualistinen ajattelu, jossa ruumis ja mieli on irrotettu toisistaan, on painumassa 2000-luvun ensi vuosikymmenillä vihdoin valta-asemastaan historiaan. Tilalle on nousemassa integratiivinen tieto. Myös perenniaalinen filosofia noussee uuteen arvoonsa. Sillähän tarkoitetaan sitä yhteistä ihmiskunnan tietoisuutta laajentavaa ainesta, jota kaikissa uskonnoissa on. Voimme laajentaa oman elämän ymmärtämystämme myös henkisillä/hengellisillä merkityksillä. Saamme halutessamme olla jälleen sieluja. Luonnontiede on huono isäntä, mutta hyvä palvelija.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s