Sisäinen teatteri on narratiivinen itsehoidollinen menetelmä, osa 1

Mikäli Sisäinen teatteri- prosessi halutaan johonkin lokeroon asettaa, on  se Annan mielestä  narratiivista, ihmisen itseohjauksellisuutta lisäävää,  terapeuttista toimintaa. Se yhdistää, ”integroi”, viisautta erilaisista psykologisista ja muista viisausperinteistä käsin. Tietoisuuden henkilöitymien ja niiden luomien tarinoiden kautta pyritään saavuttamaan “objektiivisuutta”, kirkassilmäisyyttä,  omaan ajatteluun. Näin ihminen kykenee näkemään yhä “oikeammin” maailman. Mitä useammanlaisin silmin hän sitä katsoo, sitä kirkkaampana todellisuus näyttäytyy. Minätilat ovat ikään kuin keskuksia, jotka uudelleen organisoivat tunnepitoisia kokemuksellisia tarinoitamme ja rakentavat siltoja niiden välille. Kirkastavat näkökulmat, minätilamme, eivät ole sattumanvaraisesti valittuja, vaan ne hyödyntävät psykoterapeuttisista näkemyksistä kasaantunutta tietoa.

Narratiivieilla viitataan tarinoihin ja kertomuksiin.Nämä tarinat läpäisevät koko elämämme. Voimme ajatella, että identiteettimme rakentuu tarinalle, jota kerromme toisille ja itsellemme itsestämme. Tämä tarinamme yhdistyy niistä tarinoista, joilla ihminen itse ja hänen yhteisönsä ovat tulkinneet hänen elämäänsä. Näihin tarinoihin vaikuttaa paitsi oma henkilöhistoriamme myös yhteisömme että kulttuurimme historia ja sen tarinat. Sisäiseen minätilojemme tarinavarantoon vaikuttaa sosiaalisen todellisuutemme lisäksi keskeisesti  minkälaisilla tarinoilla ruokimme näytelmämme tiloja: Kaunokirjallisuus, henkinen/hengellinen kirjallisuus ja tieteellinen kirjallisuus esim. filosofia ,voivat tarjota peilipintaa sisäiselle tarinallemme. Ja tietysti niihin vaikuttaa sosiaaliset kohtaamisemme.

Erilaiset metaforat ovat välineitä, joilla “liuottamme” jäykistyneitä tarinoitamme ja mahdollistamme rikkaamman sisäisen tarinavarannon ja siirtymät tarinasta toiseen. Kokemuksemme voivat jäsentyä erilaisiksi metaforiksi; vaikkapa runoiksi, saduiksi, monelaisiksi fiktiivisiksi muodoiksi, myyteiksi, psykologisiksi ja filosofisiksi muodoiksi. On hyvä muistaa, että pelkkä sana sinänsä on jo metafora. Joskus voimme yhden sanan “liuottamisella” tuottaa itsellemme uutta oivallusta. Otetaanpa esimerkiksi vaikka englanninkielinen sana muistaa eli “remember”. Se muodostuu kahdesta osasta. RE-osalla viitataan siihen, että jotakin tapahtuu uudestaan. MEMBER-sanalla puolestaan viitataan jäseneeseen. Kun liuotamme sanan “muistaa”, tulee siitä siis “jäseneksi uudelleen ottamista”. Kun siis muistamme jonkin, jo unohtuneen asian, saatamme siis ottaa Sisäisen teatterin uudeksi jäseneksi jo unohtuneen mielen osamme tai muun symbolin.

Annan mielestä asia on niin, että suuri osa pahoinvointiamme johtuu siitä, että mielemme on jäykistänyt identiteettitarinamme jäykäksi, fossiiliseksi, kirjaimellisesti otetuksi, usein vain yhden tai parin tilan rakentamaksi tarinaksi, joka harvoin edistää kyseisen henkilön ja hänen läheistensä ja yhteisönsä hyvinvointia. Osa itsensä hoitamista on se, että puramme jäykät mielemme “kirjaimelliset” rakenteet rikkaaksi sisäiseksi tarinavarannoksi, joissa metaforien ja analogien avulla saatamme hypätä yhdestä egon keskuksesta, ja sen tarinasta, toiseen.   Mielikuvamme ovat tarinoita, pukeutumisemme on tarina, valokuvat voivat olla tarinoita, samoin muistoesineemme. Ne ovat yhtä kaikki tarinoita, jotka odottavat sanoittamistamme. Laaja-alaisesti ajatellen meissä on sisällämme satoja ääniä ja kaikki ympärillämme on tarinaa. Ei pelkästään lapset vaan myös aikuiset ovat tehdyt sadasta.

Sisäisessä teatterissa ihmisen ohjausta omasta tarinastaan pyritään lisäämään sillä, että hänelle annetaan psykoterapian erilaisista fiktiivisistä rakenteista apua oman ainutkertaisen Sisäisen teatterin henkilöhahmojen luomiseen ja näin oman tarinallisen prosessin peilaavaan ohjaamiseen.  Henkilö kokee itse luomansa psykologiset rakenteet omikseen. Tämä on itseohjauksellisen toiminnan ytimessä.

On useita satoja terapeuttisia suuntauksia, joilla jokaisella on oma teoriansa ihmismielestä. Nämä teoriat eivät ole “turhakkeitta”, vaan kaikissa niissä voi olla hyödyllisiä oivallauksia. Sisäistä teatteriryhmää ohjaava henkilö, voi hyödyntää ohjaustyössään omia sisäistämiään terapeuttisia rakenteita, ja hän voi jakaa niitä oppilailleen.  Emäntä on esitellyt blogeissaan rakenteita, joita Siirtolan Emäntä on sisäistänyt omassa prosessissaan omaan ajatteluunsa; teorioita, jotka istuvat hänen mielestään hyvin Sisäiseen teatteri-ajatteluun.

Sisäistä teatteria hyödyntävä kirjoittaja valitsee omiksi rakenteikseen ne,  jotka vangitsevat parhaiten juuri hänen oman sisäisen tunnekokemuksensa. Kirjoittaja joutuu kuitenkin hyväksymään tietyt Sisäisen periaatteet dogmeina, huolimatta siitä, että nekin perimmiltään ovat vain hyödyllisiä fiktioita.

Nämä dogmit ovat sellaisia perusajatuksia, jotka toistuvat monessa eri terapiasuuntauksia:

1) Teatterissa on hyvä olla laaja skaala erilaisia tiloja, jotka mielellään edustavat vastakohtaisia luonteen piireitämme (esim. itsevarmuuden vastakohtana voisi olla herkkä tila, moraalisesti hyvän tilan vastakohtana paha tila jne.)

2) Ihminen luo hyvää tarinaa silloin, kun hän tuntee mahdollisimman perusteellisesti kaikki osansa. Hän itse on siis tällöin vaikuttamassa siihen, millaiseen järjestykseen tilat organisoituvat. Hän kykenee osallistumaan tietoisesti siihen tilannekohtaiseen valintaan jossa päätetään kuka tiloista kussakin ainutkertaisessa tilanteessa käyttä valtaa. Hänen Sisäisessä teatterissaan sattumanvaraiset tilat eivät käytä valtaansa miten sattuu.

3) Joustava minuus kykenee luomaan uusi tiloja uusissa tilanteissa.

4) Prosessissa päämääränä on tuottaa sekä henkilökohtaista että yhteisöllistä onnellisuutta kunnioittavassa, rakkaudellisessa ilmapiirissä. Sisäisiä ristiiitoja kannata pelätä, riitoja voi joskus jopa leikillisesti provosoida, mutta prosessia on aina ohjattava hyväksyvään suuntaan. Jokainen egomme tila on arvokas. Kaikkia tilojamme hoivataan rakentavassa dialogissa, koska mikään tiloistamme ei ole pelkästään paha. Joskus “pahis” voi osoittautua esimerkiksi suureksi muutosvoimaksi.

5) Kun tunnemme kaikki tilamme, on mahdollista saavuttaa vapaa “flow” tila, jossa “tunnemolekyylimme” virtaavat vapaasti (Candace Pert on kirjoittanut näistä tunnemolekyyleistämme). Tällöin länsäolon taitomme parantuvat merkittävästi ja lakkaamme siirtämästä tunteitamme muihin ihmisiin.

6) Väkivallaton rakkauden tie on ainut oikea tie prosessissa. Väkivalta on aina jonkun Sisäisen teatterin minätilan “dominointia”, jossa kyseinen tila kaappaa vallaan omalla kirjaimellisella tulkinnallaan itselleen.

Mielen tilamme muodostavat siis tarinallisia muokkauskeskuksia, joissa kussakin jonkun tilan, yhdenlaiselle muistoille ja uskomusjärjestelmälle rakentuva, tarinan rakentamistapa dominoi. Sisäisen teatterin näkökulmasta meillä jokaisella on sisällämme näiden “tarinakeskuksien”, minätilojen, hierarkinen valtakunta, jossa jotkut tilat dominoivat elämäämme erilaisissa elämänvaiheissa ja vaihtelevissa sosiaalisissa tilanteissa. Sisäinen teatteri merkitsee usein sitä, että kaoottisessa elämäntilanteessamme huomaamme tekevämme sisäavaruudessamme vallankumouksen. Vanhat minätilat siirtyvät vähemmän tärkeään paikkaan, tietoisuutemme takahuoneisiin ja uusia tiloja nousee niiden tilalle mielennäyttämöllemme.

Terve, eheäksi kasvava,  ihminen hyväksyy sisällänsä olevat ristiriidat, ja hän kykenee saavuttamaan uusia dialogisia ymmärryksentiloja, joissa elämän paradoksaallinen, monimerkityksellinen ja -näkökulmainen,  todellisuus hyväksytään. Parhaimillaan sisäinen olemuksemme on jatkuvassa tarinavirtauksessa, “flowssa”, jossa minätilat yhdistävät tarinoita aina uudella tavalla. Virtaustilan, “flown”, saavuttaminen tarkoittaa myös sitä, että onnistumme purkamaan “tunnelukkojemme” patoutuneen energian, jo unohtuneiden egojemme tilojen, virtausta tukkivan patorakenteen, vapaaksi energiavirtaukseksi. Monipuolinen tietoisuustaitojen harjoittaminen auttaa meitä saavuttamaan tietoisuuden vapaita virtaustiloja,  flow-tiloja.

Sisäisessä teatterissamme muokkaamme sisäisenä draamana uudelleen identiteettitarinaamme: Etsimme tunnekokemuksillemme ja tosiasioille rehellistä, ja samalla omaa ja yhteisöllistä onnellisuuttamme lisäävää tarinaa. Jokainen tilamme voi rakentaa elämästämme oman ”oikean” tulkintansa, ja näytelmämme, Sisäinen teatterimme, tietoisuutemme näyttämö, on tilojemme erilaisten tulkintojen yhdistämispaikka. Improvisoidun sisäisen näytelmämme minätilojemme erilaisista fiktiivisistä ja metaforisista näkökulmista käsin, voimme tilojemme välisessä vuorovaikutuksessa rakentaa, oman sisäisen, ainutkertaisen, tunnerehellisen tarinamme. Meistä voi kasvaa vähitellen entistä tietoisempia mielennäyttämömme ohjaajia.

Itsereflektion tilan saavuttanut henkilö, ei ole enää tilojensa orja, vaan hän on oman sisäisen draamansa ja siinä syntyvän tarinan aktiivinen ohjaaja. Ohjaajana oleminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että ihminen voisi “hallita” tarinaansa. Joskus ulkoinen tapahtuma, vaikkapa luonnonmullistus tai läheisten kuolema voi saada identiteettinarratiivin kaaokseen, huolimatta taitavasta ohjauksesta. On tilanteita, joissa hyvinkin pieni ulkoinen tapahtuma saattaa muuttaa koko tarinamme suunnan. Tällöin saattaa olla kysymys siitä, että yhden minätilan vallasta siirrytään toiseen.

Tarinamme tulee näkyväksi kerrontamme ja toimintamme kautta. Voimme aktivoida omaa elämämme sisäistä tarinaa paitsi mielekkäänä toimintana myös luomalla ulkoisia symboleja ja rituaaleja sisäiselle muodonmuutoksellemme. Tällaista toimintaa on esimerkiksi ankkuroiden rakentaminen. Voimme ehdollistaa jonkin ulkoisen symbolin tekemiseemme. Näin tekevät monasti esimerkiksi urheilijat. He saattavat esimerkisi ennen urheilusuoritusta tehdä merkityksettömiltä näyttäviä rituaalejaan.

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s