Esa Saarisen, Vincent Vega ja Sisäinen teatteri

Oli vaan perhanan mielenkiintoinen tämä Aalto yliopiston organisoima Esa Saarisen luento Vincent Vega filosofiasta. Kiitokset vain molemmille! Sen sisältö sinänsä minulle oikeastaan ollut yllätyksellinen, koska olenhan viime vuodet reflektoinut itseäni lähes päivittäin. Silti sain Saarisen ajatuksista uutta valoa omiini.  Jos et jaksa kuunnella kahden tunnin luentoa, niin ehkä jotakin aukeaa tästä blogistani. Tämä on osittain luennon referoimista  ja osittain sen sisällön peilausta omiin ajatuksiini. Vastuu tekstin sisällöstä on siis minun, ei Esa Saarisen.

Esa Saarinen korostaa, että osa meidän ajatuksista suuri osa ei ole meidän ajatuksiamme, vaan ne ovat automaattisia toisilta henkilöiltä ilman kritiikkiä omaksuttaja ajatuksia. Tämä on minulle päivän selvää. Monet omaksumistanne totunnaisista rooleista kun ovat ”introjektioita”, eli sisäistettyjä toisia ihmisiä. Osa niistä ajatuksista on Saarisen mukaan suurta skeidaa. Hyvin sanottu. Suurin osa ihmisiä ei ota valitettavasti koskaan ajatuksiaan kriittisen peilaavan tarkastelun kohteeksi, vaan he vaan takertuvat niihin, koska ovat joskus sattuneet ne omaksumaan.

Esa Saarisen ajatukset menevät täysin yhteen Sisäisen teatterin perusteesien eli minätilojen draamallisen reflektion kanssa. Vain löytämällä reflektiivinen minuus esimerkiksi minätilojen, erilaisten sisäisten leikillisten draamallisten rooliemme avulla, voimme löytää yhä objektiivisemman kuvan maailmasta. Tätä hän ei tietenkään sanonut luennolla, muuta kuin epäsuorasti, kehoittamalla ihmistä harjaannuttamaan näkökulman vaihtotaitojaan ja asettumaan välillä kolmannen persoonan asemaan.

Näinhän se on: suuri osa ihmisiä luulee ajatuksiaan tosiksi. Heillä kun ei ole tietoisuustaitoja. Se on edelleen aikamme kinkkisimpiä ongelmia. Moni ihminen on niin rakastunut omiin ajatuksiinsa, ettei hän malta ylpeytensä takia suhtautua kriittisesti niihin. Ihmiset kokevat, että heidän ajatuksensa ovat heidän omaisuuttaan, ja niihin ei saa muut koskea. Siten he päätyvät esimerkiksi äänestämispäätöksiin ihan vain tavanomaisten, kritiikittömien, ajattelumalliensa ohjaamana.

Suuri osa ihmisiä on dogmaatikkoja, huolimatta siitä, että he ovat älykkäitä. He saattavat olla algoritmisesti älykkäitä, mutta heillä ei ole juurinkaan tiedon reflektiokykyä. Tai he käyttävät reflektiokykyänsä vain hyvin rajoittuneesti. He haluavat takertua ajatustensa luomaan illuusiotodellisuuteen, koska ovat joskus jonkun kannan sattuneet vain omaksumaan.

Saarisen mukaan monet kansalaiset ovat samalla naiveja realisteja: He luulevat ajatustensa kuvaavan suoraan ja sellaisenaan todellisuutta, vaikka ne vain ovat vain satunnaisesti omaksuttuja tulkintoja siitä, miltä asiat minusta näyttävät. Kansalaiset eivät tajua olevansa vain todellisuuden epätarkkoja peilejä. He tyytyvät nöyrästi ja kiltisti uskomaan satunnaisiin omaksumiinsa ajattelumalleihin, niihin mihin muutkin uskovat tai näyttävät uskovan. Sovinnaisesti ajatellaan vain siten kuin muutkin ajattelevat. Kutsuisin näitä normi-ihmisiksi. Ihmisiksi, jotka eivät vaivaudu kirkastamaan peilejänsä.

Koska ihmisillä ei ole kykyä itsereflektioon, valtaan pääsee ihmisiä, joiden motiivit saattavat olla jopa alhaisia. Monet saavat Saarisen mukaan potkua elämäänsä, sillä että kontrolloivat muita. Hillittömät, jopa poskettomat väitteet menevät systeemissämme läpi, kun vain joku uskottava henkilö ne sanoo. Suuri osa kansaa, nyökyttelee päätänsä tyytyväisenä. Ihan vain tavan vuoksi. Monen vaikutusvaltaisenkin ihmisen pään sisällä asuu pieni Vincent Vega (Pulp Fictionin hahmo) ja hänen elämänfilosofiansa.

Vincent Vega filosofia

  1. Etsi syyt jokaiseen sotkuun itsesi ulkopuolelta
  2. Lokeroi ihmeet pois näköpiiristä
  3. Mitätöi pois suuruus ja ylevyys
  4. Älä vaikutu mistään syvällisesti
  5. Ota parannusnäkökohdat henkilökohtaisena kritiikkinä
  6. Kieltäydy näkemästä asioita toisen kannalta.
  7. Älä mobilisoi reflektiivistä mieltäsi, vaan tyydy ajatuksiisi sellaisena kuin ne ovat

Ihminen voi avata luonteenlaatua, taipumuksiaan yhä aktiivisempaan käyttöön. Itse kukin voi ottaa mielen liikkeensä suurempaan reflektiivisen käyttöön ja mobilisoida tietoisuutensa täydempään vauhtiin. Tämä ei vielä taida olla kovinkaan tavallista. Ihmisten pään sisällä kun asuu hallitsevia Vincent Vegoja. Suurin osa ihmisiä edelleen selittää kaikki onnettomuutensa itsensä ulkopuolelta käsin.

Jotta pystymme siirtämään mielennäyttämöltämme Vincent Vegan pois, HENKILÖN KANNATTAA KATSOA ITSEÄÄN VÄLILLÄ KOLMANNEN PERSOONAN NÄKÖKULMASTA, jolloin ihminen kykenee purkamaan automaattisia ajattelumallejansa. Sisäisessä teatterissa tästä kriittisestä itserefllektiosta tehdään muuten melkeinpä taidetta, tekemällä oman persoonan osista mielikuvituksen avulla keskustelevia minätiloja, jolloin ihmisen ajattelua voi ohjata yhä objektiivisempaan suuntaan. Näitä minätiloja voi luoda myös samaistumalla toisiin ihmisiin.

Muitakin Vincet Vega filosofiaan, ja yhtä lailla Sisäiseen teatteriin, liittyviä mielenkiintoisia aiheita Saarisen Esa avasi meille. Kun ihmiset näkevät ylevyyttä ympärillään, he mitätöivät sen. He eivät anna sen valaista omaa elämäänsä. Oma jäykkä mielenmaisema estää asioita tulemasta osaksi omaa elämää. Me tavalliset virtuaali Villet ja Vilmat emme salli itsellemme lumoutumista tai vaikuttumista mistään syvällisesti. Tämä huolimatta siitä, että ihmisille syntyy kokemuksia vain sitä kautta, että hän vaikuttuu. Lisäksi me ihmiset liian usein kieltäydymme näkemästä asioita toisen näkökulmasta, minkä vuoksi Vincent Vegamme loukkaantuu.

Monet ajattelevat (erityisesti ne, joiden sisällä asuu pieni Vincent Vega), että sanat ovat ikään kuin esineitä, jolloin heidän ajattelunsa jäykistyy. He luulevat, että sanoilla on joku kiinteä merkitys, josta kaikki ovat samaa mieltä tai he jäykistävät uskomuksensa sellaisiksi, jotka estävät heiltä henkisen kasvun (Olen sosiaalisesti lahjaton…sille ei nyt vaan voi mitään). Esineellistävään tapaan ajattella kuuluu myös se, että ihminen ei uskalla ottaa riskejä, koska hän pelkää epäonnistumista. Ihminen pelkää, että mokat paljastaisivat sen, ettei hän olekaan se, mitä hän on luullut olevansa. Ponnisteluita kannattaa välttää, ja kaikkia epäonnistumisia kannatta kiertää. Esineellistävä ihminen toteuttaa vain niitä lahjoja, joita hän tietää itsessään olevan, jolloin häneltä jää paljon itseyttä toteutumatta.

Saarinen on sitä mieltä, että ihminen lähtökohtaisesti on itsekäs. Tästä olen täysin samaa mieltä hänen kanssa. Jotta ihminen kasvaa epäitsekkääksi, joutuu hän tekemään sisäistä itserelfektiota, sitä työtä, johon vain ihminen pystyy. Ihminen voi henkisesti itsereflektion kautta kasvaa epäitsekkääksi. Ihminen on maapallolla todennäköisesti ainut eläin, joka kykenee ajattelemaan ja kyseenalaistamaan omia automaattisia ajatuksiaan. Valitettavan harva sitä vieläkään tekee.

Jos haluamme kasvaa itseksemme, ihmeeksi jota jokainen meistä potentiaalisesti on, joudumme ottamaan elämässä riskejä. Ja selvää on, että kasvaaksemme joudumme ponnistelemaan ja käymään läpi myös vastoinkäymisiä. Pumpulista kun on paha ponnistaa.

Elämän suuri valinta Saarisen mukaan jokaiselle meistä on, että haluatko kasvaa vai etkö? Moni vastaa tähän kysymykseen tietämättään ”Ei”, koska he eivät koskaan siirry helikopteriin katsomaan tilannettansa itsensä ulkopuolelta käsin.

Minä tarjoaisin automaattisten ajatustensa orjalle ratkaisuksi omien tietoisuustaitojen kehittämistä. Tietoisuustaitoja voi kehittää monilla menetelmillä, kuten hyväksyvän läsnäolon harjoituksilla sekä erilaisilla draamallisilla harjoituksilla, joissa kokeillaan samaistumista oman persoonan osiin sekä toisen näkökulmaan. Siitähän Sisäisessä teatterissa on nimenomaisesti kyse: kyvystä ottaa erilaisten omien osien ja toisen näkökulmia todellisuuteen.

Itsereflektiosta löytää eväitä mm. täältä.

Kuinka itsereflektiota voi hyödyntää parisuhteessa?

This entry was posted in Uncategorized and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s